

LEHTIKUVA
Maakuntien sähköyhtiöt ovat laskeneet sähkönsiirron hintoja – Carunalta ei heru armoa, se antaa vain maksuaikaa
Sähköyhtiö Caruna ei tule hyvittämään kenellekään mitään. Se antaa vain maksuaikaa. Caruna on yksi suurimpia sähköyhtiöitä. Sillä on noin 600 000 henkilöasiakasta. Yritys- ja kunta-asiakkaita Carunalla on noin 80 000.
Caruna ylläpitää verkkoja ja huolehtii sähkönsiirrosta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa.
Maakuntien sähköyhtiöt ovat tarttuneet talkoisiin ja laskeneet sähkönsiirron hintoja. Kaksi keskipohjalaista sähköyhtiötä on tehnyt avauksen, jossa ne alentavat sähkön siirtomaksuja koronan aiheuttaman talousahdingon vuoksi.
Alennusta kevään laskuihin
Yle uutisoi (3.4.), että Kokkolan Energiaverkot puolittaa sähkönsiirtomaksut huhti- ja toukokuun ajaksi.
Alennus koskee sähkönsiirron energiamaksua, ei kiinteää osaa. Valtaosa siirtomaksuista kertyy sähkönsiirron energiamaksuista.
Kokkolan taajama-alueella toimiva verkkoyhtiö haluaa alennuksella helpottaa koronaepidemian vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja kotitalouksia.
Pienet näyttävät mallia isoille
Päätös tehtiin torstaina Kokkolan energiaverkkojen hallituksen kokouksessa.
– Tällä päätöksellä haluamme näyttää mallia muille ja haastamme muutkin sähköverkkoyhtiöt vastaaviin toimenpiteisiin – erityisesti alan suuret toimijat Carunan ja Elenian, Kokkolan Energiaverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nissi toteaa Ylen haastattelussa.
– Kerroimme pari viikkoa sitten päätöksen, että henkilöasiakkaille annetaan tarvittaessa kolme kuukautta lisää maksuaikaa, kertoo Carunan varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa.
Caruna näkee, että maksuaika on riittävä toimi. Tammivuori kertoo kuitenkin, että yhtiö kuuntelee jatkossa asiakaskuntaansa. Hän kertoo myös, että yhtiö jatkaa jo aloitettujen säävarmojen sähköverkkojen rakentamista. Investoinnin kokonaisarvo on tänä vuonna lähes 200 miljoonaa euroa. Caruna katsoo, että se voi investoimalla tukea työllisyyttä.
Sähkönsiirtomaksut tulisi kohtuullistaa
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen pitää Carunan vastausta koronavirusepidemian kurittamille kansalaisille ahneena ja piittaamattomana.
– He eivät – niin kuin muutkaan kansainväliset yritykset – tunne mitään yhteiskuntavastuuta kansallisella tasolla.
Putkonen sanoo, että sähkönsiirtomaksut ovat puhdasta rahastusta, johon ei löydy liiketaloudellisia perusteita.
– Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, jota ilman suomalaiset kodit eivät tule toimeen. Siirtomaksut voidaan kohtuullistaa, kun luovutaan eduskunnan määräämästä kaapelointipakosta ja asetetaan hintakatto. Sen tulisi olla kulutuksesta laskettuna enintään 20 prosenttia. Kaapelointi ei ole välttämätöntä. Sähkön toimitusvarmuus voidaan turvata sähkölinjojen alustan ja reuna-alueen raivauksilla, hän selventää.
PS vaati muutosta jo hallitusneuvotteluissa
Putkonen kertoo perussuomalaisten esittäneen edellä mainittua ehdotusta myös toukokuussa 2019 käytyjen hallitusneuvottelujen yhteydessä. Ehdotus oli vastauksena hallitusneuvotteluja vetäneen Antti Rinteen kysymyslistan kohdassa kahdeksan.
– Kun hallitusta ei ole kiinnostanut siirtomaksujen alentaminen, ovat perussuomalaiset jättäneet toimenpidealoitteen helmikuussa. Hallitus on suhtautunut tähänkin esitykseemme täysin ylimielisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koronaepidemiaa seuranneet lomautukset pahentavat tilannetta entisestään – ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa

Tavio vaatii hallitukselta toimia: “Sähkön siirtohintojen nousu on kohtuuton”

Elomaa: Hallituksen on laitettava Caruna ja muut sähköverkkoyhtiöt kuriin

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Tanska ja Puola jättävät ahneet veroparatiisiyhtiöt nuolemaan näppejään: korona-avustuksia ei tipu

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: “Nouseeko sähkön hinta?”

Keskustalla ja vasemmistoliitolla teot ja puheet ristiriidassa: Perussuomalaisia yritettiin painostaa hyväksymään Outokummun sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Jenna Simula: Asepalveluksen suorittaneet toiminnallisen ammunnan pariin
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää