Wikimedia, Adam Baker
Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä
Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.
Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson sanoo, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.
“Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille”, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.
“Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.”
Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”
Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.
Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin mukaan tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja on yhteensä 975.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.
Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.
“On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.
Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.
Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.
Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Nobel-juhlaan eivät ole tervetulleita Venäjä, Valko-Venäjä, Iran – eivätkä ruotsidemokraatit
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää