Artikkeli kuva

Wikimedia, Adam Baker

Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä

06.11.2021 |18:02

Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.

Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson sanoo, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.

“Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille”, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

“Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.”

Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”

Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.

Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin mukaan tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja on yhteensä 975.

Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.

Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.

“On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.

Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.

Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.

Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

2.
Suomen uutiset logo

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

31.10.2024 |16:48
3.
Suomen uutiset logo

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

28.10.2024 |19:34
6.
Suomen uutiset logo

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

01.11.2024 |19:00
7.
Suomen uutiset logo

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

30.10.2024 |15:44
9.
Suomen uutiset logo

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

31.10.2024 |14:45
10.
Suomen uutiset logo

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

29.10.2024 |11:55

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää