Maahanmuuttoviraston perusteita alaikäisen turvapaikanhakijan ikätestille: “Harmaat hiukset ja vahva parta”

Suomeen saapui viime vuonna 3 024 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Ikätestejä alaikäisyyden varmistamiseksi tehtiin noin 300-400.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että alaikäisten ikää tutkitaan, jos sille on ilmeisiä perusteita hakijan olemuksen takia. Hänen mukaansa tällaisia perusteita voivat olla vahva parta ja harmaat hiukset.

– Jos on ilmeisen perusteltua epäillä hakijan ilmoittamaa ikää, voidaan suorittaa oikeuslääketieteellinen iänmääritys hakijan suostumuksella. Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle käräjäoikeus määrää edustajan. Sitä ennen edustajana toimii vastaanottokeskuksen johtaja, hän tarkentaa.

Ikätestin hinta alle 1 000 euroa

Repo kertoo, että oikeuslääketieteellisessä ikätesteissä on tyypillisesti kahden vuoden liukuma.

– Esimerkiksi vastaus voi olla ”vähintään 17-vuotias, mutta enintään 19-vuotias”. Tällaisella tuloksella hakija sijoittuu alaikäisyksikköön. Jos taas tulos on ”vähintään 19-vuotias”, on asia selvä ja hakija sijoitetaan täysi-ikäisten vastaanottokeskukseen.

Vastaanottoprosessissa ensimmäisen seulonnan tekee poliisi tai rajavartiolaitoksen edustaja. Heidän tulkintansa perusteella hakija voidaan ohjata ikätestaukseen.

– Lähtökohta on, että alaikäisiä ei sijoiteta täysi-ikäisten kanssa samaan paikkaan. Jos on ilmeistä epäillä, ettei hakija ole alaikäinen, hänet sijoitetaan täysi-ikäisten vastaanottoyksikköön, hän sanoo.

Ikätestejä tehdään Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla. Useista yhteydenotoista huolimatta laitokselta ei ehditty kommentoimaan testien kustannuksia Suomen Uutisille.

Oikeushammaslääkäri Olli Varkkola arvioi Lääkärilehden julkaisussa vuonna 2011 yhden testin hinnaksi noin 600 euroa.

15 alaikäistä turvapaikanhakijaa kateissa

Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin johtaja Mikko Välisalo kertoo, että ryhmäkodissa on selkeästi täysi-ikäisiä.

– Pyrimme sijoittamaan heidät keskenään. Esimerkiksi kolmekymppisen oloista ei laiteta 13-vuotiaan kanssa samaan yksikköön. Tällä hetkellä selvien täysi-ikäisten kohdalla tehdään yhteistyötä poliisin kanssa. Sitä kautta hakija ohjataan esimerkiksi ikätestiin.

Espoossa on tällä hetkellä kirjoilla 273 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heistä tyttöjä on viisi prosenttia. Hakijoista noin 150 on fyysisesti paikalla ryhmäkodeissa tai yksityismajoituksissa. Loput ovat sijoitettuna muualle Suomeen ruuhkan takia.

Välisalo kertoo, että 15 alaikäisen hakijan tiedetään olevan tällä hetkellä kadoksissa.

Ikä perustuu hakijan kertomukseen

Välisalo kertoo, että hakijan ikä perustuu henkilön omaan kertomukseen.

– Kenelläkään ei yleensä ole papereita ja niiden puuttumiselle on erilaisia syitä.

Täysi-ikäiset aiheuttavat alaikäisten joukossa erilaisia uhkia. Välisalon mukaan uhkia on hankala määritellä tarkemmin. Esimerkkinä hän kuitenkin mainitsee rikollisen toiminnan leviämisen uhan.

– Vakavimmillaan täysi-ikäinen voi houkutella alaikäisiä rikolliseen toimintaan.

Välisalo kertoo, että alaikäisyksiköissä on kotiintuloajat. Arkisin paikalla täytyy olla klo ja viikonloppuisin klo 22 mennessä.

– Aikuisilla on selvästi erilaiset elämän motiivit. Monelle täysi-ikäiselle kotiintuloajan seuraaminen on haastavaa.

”Kaikki eivät tiedä tai muista ikäänsä”

Helsingin poliisilaitoksen komisario Pekka Kallio kertoo, että alaikäisiin liittyvä turvapaikkatutkinta siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle vuoden 2015 lopussa.

– Tällä hetkellä kaikki iänmääritykset tehdään Maahanmuuttoviraston pyynnöstä.Syksyn 2015 aikana keskityimme Helsingin poliisilaitoksella hoitamaan kaikkein kiireellisimpiä asioita turvapaikkatutkinnassa, joten suuri osa iänmäärityksistä jäi odottamaan tilanteen rauhoittumista, Kallio sanoo.

Kallion mukaan iänmäärityksiä on tehty sellaisille henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa alaikäisiä, mutta näyttävät selvästi täysi-ikäisiltä.

– Mikäli henkilöllä ei ole passia, henkilöllisyyspapereita tai muuta todistusta, iänmääritys pyritään tekemään niiden seikkojen perusteella, jotka ovat käytössä esimerkiksi hakijan kertomuksen tai mukana olevien tavaroiden perusteella, Kallio selventää.

Kallion mukaan hakijoita puhututtaessa on huomattu, etteivät kaikki tiedä tai muista omaa ikäänsä.

– On myös mahdollista, että hakijat luulevat alaikäisyyden vaikuttavan siihen, että heidän asioitaan käsiteltäisiin jotenkin eri tavalla. Jokaisen hakijan kertomus täytyy arvioida erikseen – tapaukset ovat niin erilaisia, Kallio tarkentaa.

Alaikäisen palautus hankalaa

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan mukaan perusteet ja tutkiminen kansainvälisen suojelun tai muun oleskeluluvan saamisen osalta ovat aivan samanlaisia alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta.

– Alaikäisellä voi olla vähemmän henkilökohtaisia perusteita joutua vainotuksi. Jos alaikäinen ei täytä edellä mainittuja perusteita, tulee hänen kohdallaan maasta poistamista harkittaessa kyetä varmistumaan palautusolosuhteista ja siitä, että häntä on joku vastaanottamassa. Jos näin ei ole, hänelle voidaan joutua myöntämään tämän johdosta oleskelulupa Suomeen, Repo myöntää.