LEHTIKUVA
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.
Lisäksi esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisee tukensa ajatukselle, että EU-alueella hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneet siirretään unionin ulkopuolelle perustettaviin karkotuskeskuksiin. Von der Leyen kertoo kannastaan EU-maiden johtajille lähettämässään kirjeessä.
Uuden hallituksen ansiosta myös Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy huomattavasti tällä hallituskaudella.
Ylen Politiikkaradion vieraana ollut Euroopan parlamentin jäsen Sebastian Tynkkynen muistuttaa, että vuonna 2023 EU-alueella rekisteröitiin liki 1,3 miljoonaa laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista. Laittomasti EU:ssa oleskelevien poistaminen on usein haasteellista.
– Jopa 500 000 kolmannen maan kansalaista sai määräyksen poistua maasta, mutta vain 111 000 ihmistä palautettiin kotimaahansa. Vain joka viides, jonka pitäisi palata, tosiasiassa siis palaa kotimaahansa, Tynkkynen sanoi.
Perussuomalainen meppi kertoo, että Suomi on yhdessä 16 muun EU-maan kanssa vaatinut palautusten tehostamista. Lisäksi komissiolta on pyydetty pikaisesti lakiesitystä, joka määräisi kielteisen päätöksen saaneille henkilöille velvollisuuden tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
– Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, Tynkkynen sanoi.
Perussuomalaisten ryhmä EU-parlamentissa on Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR). EPP-ryhmässä vaikuttava kokoomusmeppi Aura Salla myönsi niin ikään, että laittomasti EU-alueella olevat ja tänne tulevat ovat iso ongelma, johon EU:n tulee puuttua.
– Nyt tulijoita on saatu hieman vähennettyä. Palautukset eivät kuitenkaan toimi, koska lähtömaat eivät halua ottaa laittomasti lähteviä takaisin. Palautusmekanismeja tulee vahvistaa, Salla sanoi.
Sen sijaan laittoman oleskelun torppaamisen keinoista kokoomusmeppi oli erimielinen kollegansa Tynkkysen kanssa. Salla mainitsi pitävänsä ”kestämättömänä” niin sanottua Albania-mallia.
Albania-malli viittaa Italian uuteen käytäntöön. Italia on alkanut siirtää Välimeren yli pyrkineitä siirtolaisia Albaniassa oleviin keskuksiin. Kyse on uudesta linjauksesta ja politiikkatoimesta, joka on kerännyt myös kritiikkiä.
Albania ja Italia solmivat jo aiemmin sopimuksen, joka koskee Italiaan Välimeren yli saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa.
Sallan mukaan EU ei voi ”siirtää ongelmaa” EU:n ulkopuolelle.
– Ratkaisu ei voi olla ihmisten siirtäminen kolmansiin maihin leireille odottamaan hamaan tulevaisuuteen, Salla sanoi.
Tynkkynen huomautti, että maailmassa jo tällä hetkellä on runsaasti kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi YK:n ylläpitämillä pakolaisleireillä.
– Nyt siis puhumme ihmisistä, joiden hädän tarve on tutkittu ja on todettu, että oikeutta kansainväliseen suojeluun ei ole, eli he ovat laittomasti maassa. On täysin perusteltua ja oikeutettua säilyttää heitä leireillä niin pitkään, että he ovat valmiita palaamaan omiin maihinsa.
Lisäksi Tynkkynen korosti kolmansien maiden velvollisuuksia ottaa omia kansalaisiaan takaisin. Tynkkynen vertaa tilannetta ”karkkirahan” tarjoamiseen, johon sisältyy vastavuoroisesti velvoitteita.
– Kolmansien maiden velvollisuutena on ottaa takaisin omat kansalaisensa, jotka laittomasti oleskelevat EU:ssa. Ja jos eivät ota, me sanomme takaisin, että valitettavasti rahahanat kehitysavun osalta laitetaan kiinni.
Sallan mielestä kielteisen päätöksen saaneita ihmisiä ei voisi laittaa säilöön.
– Kyllä voi laittaa, Tynkkynen kuittasi väliin.
Kokoomuksen Sallan mielestä väliaikaisen säilön käyttäminen olisi ihmisoikeuksien vastaista, ja hivenen populistisesti hän nosti esille äärioikeistokortin.
Tynkkynen huomautti, että jo nyt Eurooppaan pääsee useita laillisia väyliä pitkin ja että voimasuhteet EU:ssa ovat kallistumassa maahanmuuton selvien tiukennuksien kannalle.
– Myös EPP on tulossa oikeiston kelkkaan ajamaan tiukennuksia. Isommassa kuvassa jo 16 EU-maata on vaatimassa palautusten tehostamista. Myös nyt lokakuussa sisäministerien neuvostossa on aloitettu käsittely siitä, että saataisiin palautuskeskuksia.
Tynkkynen huomauttaa, että ratkaisujen aika tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle EU:ssa on juuri nyt.
– Afrikassa on edessä väestöräjähdys. Jos ratkaisuja ei tehdä nyt, meillä ei ole enää sitä turvallista Eurooppaa, mihin olemme tottuneet.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Suomen tavoin muutkin EU-maat ovat viime aikoina alkaneet omillaan torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. - Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.
Hallitusohjelman mukaisilla päätöksillä tasapainotetaan julkista taloutta, vaaditaan laillisesti maahan tulleilta enemmän vastuuta kotoutumisestaan ja muutetaan järjestelmää kokonaisuudessaan velvoittavammaksi.
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
