Halla-aho epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijöistä: “Suomeen yksinkertaisesti kannattaa tulla, jos haluaa tulla Eurooppaan asumaan ilman työpaikkaa”

– Maahanmuutossa määrien pitäisi olla sellaisia, että ne vastaavat yhteiskunnan kykyä integroida tänne tulevia ihmisiä. Jos olemme epäonnistuneet integroinnissa nyt näillä määrillä, niin onko todennäköistä, että integraatio paranee, kun lisätään määriä? Jussi Halla-aho kysyy.

Kansalaiset olivat lähettäneet perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle useita maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.

Perussuomalaisia monesti syyllistetään siitä, että puhumme vain maahanmuutosta, ja että emme ota kantaa oikeasti merkittäviin asioihin. Jos kuitenkin katsotaan maahanmuuttajien saamia toimeentulotuen määriä, huomataan että esimerkiksi Espoossa toimeentulotuen saajista lähes 40 prosenttia on vieraskielisiä ja Helsingissä 35 prosenttia. Perussuomalaisten jallittaminen tästä näkökulmasta, ettei maahanmuutto olisi oleellinen asia, ei ole rehellistä. Esimerkiksi sosiaaliturvaan tai työttömyyteen liittyvissä kysymyksissä maahanmuutolla on iso merkitys. Oletko samaa mieltä?

– Minä itse, ja kaikki muut perussuomalaiset saamme jatkuvasti palautetta, että älkää meuhkatko maahanmuutosta, vaan puhukaa ihmisiä koskettavista asioista kuten leipäjonoista, syrjäytymisestä, työttömyydestä, huoltosuhteesta ja muista suurista kysymyksistä. Minusta huolestuttavaa on taas se, että kun me puhumme tällaisista aiheista, niin samalla pitäisi jättää maahanmuuton kaltainen iso tekijä yhtälöstä pois.

Toimeentulotukiasiakkaista jo kolmannes maahanmuuttajia

Vuonna 2013 eli viisi vuotta sitten, Helsingin väestöstä 8 prosenttia oli vieraskielisiä. Silloin heidän osuutensa Helsingin kaupungin toimeentulomenoista oli 27 prosenttia. Tällä hetkellä vieraskielisiä on yli 13 prosenttia ja osuus toimeentulotukiasiakkaista noin 35 prosenttia.

– Nyt oletetaan että maahanmuuttajien osuus Helsingin väestöstä on lähitulevaisuudessa kasvamassa 20 prosenttiin. Jos muualta tulleet ihmiset muodostavat puolet toimeentulotukiasiakkaista, tai heille ohjautuu puolet tai enemmän toimeentulotukeen käytettävissä olevista resursseista, niin miten kukaan voi sanoa, että tämä ei liity ihmisten toimeentuloon tai syrjäytymiseen tai vähäosaisten auttamiseen.

– Nykyään perusoikeuksilla tarkoitetaan asioita, jotka tuotetaan julkisella rahalla, kuten perustoimeentuloa tuotetaan. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta silloin pitää ymmärtää, että asiakaskunta ei voi olla rajaton, koska verotuspohjaa ei ole loputtomasti.

Kansalaiset kertovat loukatusta oikeudentunnosta

Halla-aho muistuttaa, että Suomella on jo nyt haasteita oman väestökehityksensä kanssa.

– Meillä syntyi viime vuonna pienin ikäluokka nälkävuosien jälkeen, eikä ole nähtävissä, että kehitys muuttuisi. Jos meillä on jatkossa yhä vähemmän ihmisiä, jotka kontribuoivat julkiseen kassaan, ja jos me samaan aikaan kasvatamme asiakaskuntaa paitsi omilla työelämästä poistuvilla ikäluokilla ja myös sellaisilla maahanmuuttajilla, jotka tänne tultuaan asettuvat loppuiäkseen tukien saajaksi ja pysyvät siinä loppuikänsä, niin tällä on dramaattiset vaikutukset siihen, miten Suomi pystyy pitämään huolta omista vähäosaisistaan, työttömistään tai vanhuksistaan.

Hän sanoo, että julkiseen talouteen liittyvät näkökohdat ovat yleensä helpoin tapa lähestyä maahanmuuton ongelmia, koska numeroista ei juuri voi saivarrella eikä riidellä.

– Se, mitä itse kuulen eri tilaisuuksissa – varsinkin vanhemmilta ikäluokilta – ei liity niinkään siihen, että he pohtisivat sitä, onko maahanmuuttajiin käytetty raha juuri heiltä henkilökohtaisesti pois, vaan heillä on sellainen loukattu oikeudentunto. He ovat koko ikänsä tehneet töitä, saavat siitä kiitokseksi hyvin pientä eläkettä, ja sitten tänne tulee nuoria miehiä kännykät kädessä, kultaiset kaulaketjut kilisten esittämään kaikenlaisia vaatimuksia, niin se koetaan röyhkeänä ja vääränä. Sitähän se onkin, mutta tällainen moraalinen lähestymistapa maahanmuuttoon on melkoinen tabu. Me voimme lähestyä asiaa helpommista tulokulmista ja hyvä niin.

Turvapaikkajärjestelmää ei tarkoitettu siirtolaisuuden kanavaksi

Hallituksen maahanmuuttolinjaa vastustavat tahot – lähinnä vasemmisto ja vihreät – ovat sitä mieltä, että hallitus noudattaa tällä hetkellä halla-aholaista maahanmuuttopolitiikka. Millaista politiikka oikeasti olisi, jos sinä saisit päättää?

– Viime eduskuntavaalien alla meillä oli mielestäni melko hyvä maahanmuuttopoliittinen ohjelma, ei se suoranaisesti minun kirjoittamani ole, vaikka olin mukana sitä laatimassa. Myös hallituksen maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassa on paljon hyviä elementtejä. Viime kesän hallituskriisi kuitenkin osoitti, ettei hallituskumppaneilla ollut aikomusta noudattaa sitä, mistä oli sovittu hallitusneuvotteluissa, eikä perussuomalaisten silloinen johto pitänyt tätä niin tärkeänä asiana, että oltaisiin vaadittu, että hallituksessa myös perussuomalaisille keskeisiä, yhdessä sovittuja asioita pitää noudattaa.

Halla-ahon mukaan maahanmuuttopolitiikassa olennaista on ennen kaikkea se, millaisia maahanmuuttajia Suomi houkuttelee ja se, että turvapaikkajärjestelmää käytetään nyt siirtolaisuuden kanavana, johon sitä ei ole tarkoitettu. Hyvä maahanmuuttopolitiikka koostuu Halla-ahon mielestä useammasta ”palikasta.”

– Se, mitä EU:ssa tehdään, on keskeisellä sijalla mutta toisaalta myös sillä, mitä Suomi kansallisesti tekee, on merkitystä. Vuonna 2015 Suomeen käveli Euroopan läpi yli 30 000 ihmistä jättämään turvapaikkahakemuksensa. Kyllähän se kertoo siitä, että Suomessa on silloin epäterveitä houkutustekijöitä. Toki siihen vaikutti se, että pääministeri suorastaan kutsui ihmisiä lupaamalla näille oman talonsa ja tämä kutsu levisi samana päivänä arabiankieliseen mediaan.

– Tähän liittyy myös se, mitä Suomessa jo asuvat ihmiset kertovat paikallisista oloista ja eduista, joita Suomi tarjoaa omille maanmiehilleen vanhassa kotimaassaan. Tämä liittyy sosiaaliturvaan, se liittyy perheenyhdistämisen helppouteen, oleskelulupien myöntämisperiaatteisiin ja moneen muuhun yksityiskohtaan.

Lainsäädännön tiukennukset olleet riittämättömiä

Viime vuosina maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön on tehty joitakin tiukennuksia, mutta Halla-ahon mukaan ne eivät ole menneet niin pitkälle kuin olisi ollut välttämätöntä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee humanitaarisin perustein annettavat oleskeluluvat ja niiden kestot.

– Lähes kaikki Länsi-Euroopan maat antavat tällä hetkellä vuoden mittaisia oleskelulupia, jotka uusitaan tarvittaessa. Suomessa taas kansainvälisen suojelun perusteella annettavat oleskeluluvat annetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ja meillä kansalaisuuden saaminen on helpompaa kuin juuri missään muussa Länsi-Euroopan maassa. Eli Suomeen yksinkertaisesti kannattaa tulla, jos haluaa tulla Eurooppaan asumaan ilman työpaikkaa.

Asiaa ei auta se, että Suomessa voi tehdä uusi hakemuksia ja ketjuttaa niitä loputtomasti. Hakija voi muuttaa vakaumuksensa kristityksi tai muuttaa jopa seksuaalisen suuntautumisensa.

– Mielenkiintoista on, että kun liberaaleilta kysyy, vastustavatko he kaikkia palautuksia tai kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, niin he sanovat, että emme tietenkään, mutta kuitenkin he vastustavat mitä tahansa konkreettista kielteistä yksittäistä päätöstä. Meillä on mediassa vaadittu laadukkaampia turvapaikkapäätöksiä, millä ilmeisesti tarkoitetaan enemmän myönteisiä päätöksiä. Jollain omituisella logiikalla siis myönteinen päätös on aina laadukas ja kielteinen päätös on aina väärä.

– Siinä on se perusongelma, että jos kaikille annetaan myönteinen päätös oleskelulupahakemukseen tai jos kaikki saavat päätöksestä riippumatta jäädä maahan jollain muulla perusteella, niin silloin koko oleskelulupajärjestelmä ja turvapaikkajärjestelmä menettää mielekkyytensä. Miksi tutkia hakemuksia, jos tutkinnan tulos ei vaikuta mitenkään siihen, jääkö ihminen tänne vai ei?

Miksei hallitus yritä hillitä tulijavirtaa?

Halla-ahon mukaan Suomen ulkomaalaispolitiikka ei-työperäisen maahanmuuton osalta on monessa suhteessa Länsi-Euroopan liberaaleinta juuri nyt.

– Suomi on edelleen valitettavan houkutteleva kohde. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä turvapaikkahakemusten määrä ei ole laskenut kriisiä edeltävälle tasolle. Nyt on käynyt niin, että kun ollaan tultu alaspäin vuoden 2015 huippulukemista, on kriisitunnelma väistynyt – ja kävi niin kuin sille entiselle miehelle, joka lopettaa katon korjaamisen heti kun sade loppuu.

– Lainsäädännöllä pitäisi nimenomaan varautua vastaaviin tuleviin tapahtumiin. Nyt on se riski, että tarvittavat korjausliikkeet jäävät tekemättä, jolloin olemme seuraavan aallon tullessa siinä tilanteessa, ettei meillä ole riittävää lainsäädäntöpohjaa reagoida tapahtumiin.

Hallituksen toiminnassa on näkynyt, ettei sillä ole ollut minkäänlaista halua hillitä tulijavirtaa.

– Vuonna 2015 keksittiin verukkeita, kuten että perustuslaki estää tiukennukset. No, ei perustuslaki nytkään näköjään estä tiedustelulakien kiireellistä voimaansaattamista. Kun asia vain on oikea, ollaan näköjään valmiita muuttamaan perustuslakia.

– Samaa ongelmaa on ollut muuallakin. Vuonna 2015 vain Unkarissa reagoitiin tilanteeseen niin kuin siihen olisi muuallakin pitänyt reagoida. Muut maat tulivat pikkuhiljaa Unkarin perässä ja tekivät samanlaisia toimenpiteitä. Turhauttavinta on, että kriisi ja sen seurannaisongelmat kuten karmea rahanmeno ja turvattomuus olisivat olleet vältettävissä yksinkertaisilla ratkaisuilla: ottamalla käyttöön rajavalvonta Ruotsin vastaisella rajalla ja toteamalla, että ihmiset saapuivat turvallisesta maasta eikä heidän turvapaikkahakemuksiaan tarvitse käsitellä.

Halla-aho huomauttaa, että nyt kun ihmiset jo ovat maassa, tilanteen ratkaiseminen on vaikeampaa.

– Ihmisiä voi olla vaikea palauttaa maihin, jotka eivät halua ottaa heitä vastaan tai jos he itse vastustavat tätä poistamistaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet johdonmukaisesti sitä, että kielteisen päätöksen saaneet, jotka eivät halua poistua, otetaan säilöön, kunnes he vapaaehtoisesti poistuvat maasta. Tämä on nyt sitten entisten hallituskumppaniemme taholta todettu epäinhimilliseksi ratkaisuksi.

Palvelujen laajentaminen laittomasti maassa oleville on moraaliposeerausta

Oma kaupunkisi Helsinki on vastikään laajentanut laittomien maassaolijoiden palveluita eikä tämä kuulemma ole keneltäkään pois. Miksi kaupungit haluavat tahallaan laajentaa laittomuutta?

– Varmaan samasta syytä kuin monet puolueet: halutaan harjoittaa Suomelle vahingollista maahanmuuttopolitiikkaa. Halutaan olla hyviä ihmisiä ja moraaliposeerata, halutaan selkääntaputuksia muilta samanmielisiltä.

– Varmaan kaikki ovat toki yksimielisiä siitä, että akuuttia hoitoa on syytä tarjota niille, jotka sitä tarvitsevat. Ei varmaankaan kukaan halua nähdä sellaista Helsinkiä, jossa joku jätetään kuolemaan kadulle. Eri asia on kuitenkin se, että tarjotaan hoitoa esim. kroonisiin pitkäaikaissairauksiin kuten tuberkuloosiin ja HIV-tartuntaan.

Laittomasti maassa oleville tarjottavat pitkäaikaishoidot käyvät veronmaksajille erittäin kalliiksi.

– Asiaa voi ajatella omasta näkökulmasta: jos minä asuisin sairaana köyhässä maassa ja tietäisin, että jossain on maa, joka tarjoaa hoitoa ilmaiseksi, jonne voi marssia sisään ja ilmoittautua hoitoon, niin kyllä uskoisin, että se olisi omasta mielestänikin houkutteleva tarjous.

– Kyse ei ole vain kehitysmaista tulevasta muutosta, vaan myös jo muualla Euroopassa olevista laittomista siirtolaisista. Toisaalta meillä on myös rajanaapurina Venäjä, jossa esimerkiksi tuberkuloosi ja HIV ovat laajalle levinneitä sairauksia.

Eurooppa pysyy houkuttelevana kohteena niin kauan kuin tarjottavaa riittää

Kykenemmekö me välttämään Ruotsin tekemät ongelmat? Vai onko tiemme sama? Miten voimme ehkäistä no-go -alueita ja rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä Suomeen?

– Kun Ruotsin tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen Suomessa, kuten vaikka Malmöa vuosikymmeniä riivanneet tuhopolttoaallot ja raiskaukset, niin meillä monet viranomaiset yleensä rutiininomaisesti toteavat, että meillä tällaista ei ole. Tästä tehdään se omituinen johtopäätös, että me olemme onnistuneet kotouttamisessa paremmin. Tosiasiassa kyse on vain siitä, että meillä tulijoiden määrät ovat niin paljon pienemmät, että meillä ei voi olla tällaisia alueita.

– Meillä ei siis ole alueita, joissa kehitysmaalaiset ovat enemmistönä. Tämä tosin johtuu vain siitä, että meillä on paljon vähemmän kehitysmaista tulleita ihmisiä kuin Ruotsissa. Kuten Helsingin väestökehitys osoittaa, siihen me silti väistämättä olemme menossa.

– Ihmettelen sitä argumenttia, kun pyritään torjumaan pelkoja siitä, että meillä tapahtuu väestönvaihdos, silloin todetaan, että eihän maahanmuuttajia ole kuin 6-7 prosenttia Suomen väestöstä. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan koskaan sano, mikä on se tavoitetaso. Jos tämä prosenttiosuus kasvaa kaiken aikaa, niin kuin se on Helsingissä nopeasti kasvanut, viidessä vuodessa kahdeksasta prosentista kolmeentoista ja puoleen prosenttiin, niin pysähtyykö se jossain vaiheessa? Todetaanko jossain vaiheessa, että nyt meillä on riittävästi huonosti integroituneita maahanmuuttajia, nyt me emme ota heitä enää enempää. En usko että näillä ihmisillä olisi tällaisia suunnitelmia.

Halla-aho huomauttaa, että niin kauan kuin Euroopalla on jotain tarjottavaa tulijoille, niin kauan se säilyy houkuttelevana kohteena.

– Näkisin, että olemme väistämättä menossa siihen, missä Ruotsi on tällä hetkellä, ja Ruotsi on menossa ihan omiin sfääreihinsä.

Maahanmuutossa oleellista ovat määrät

Halla-aho sanoo, kuinka maahanmuutossa oleellista ovat määrät.

– Määrien pitäisi olla sellaisia, että ne vastaavat yhteiskunnan kykyä integroida tänne tulevia ihmisiä. Jos olemme epäonnistuneet integroinnissa nyt näillä määrillä, niin onko todennäköistä, että integraatio paranee kun lisätään määriä. Kun taas toisaalta resurssimme integroida näitä ihmisiä eivät millään tavalla parane.

Voidaanko puhua väestönvaihdoksesta, jos lähes joka viides Suomessa syntyvä lapsi on vieraskielinen?

– Tämä on pysäyttävä luku. Viime vuonna meillä syntyi vähemmän lapsia kuin kertakaan 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että joka viides Suomessa syntynyt lapsi tosiaan syntyy muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille vanhemmille. Toisen polven maahanmuuttajat muodostavat suuren osan kotimaassa tapahtuvasta syntyvyydestä sen lisäksi että ihmisiä tulee lisää ulkomailta.

– Suomi on tällä hetkellä segregoitunut yhteiskunta, jossa maahanmuuttajat elävät pitkälti omissa oloissaan ilman mitään varsinaista kontaktia kantasuomalaisiin tai valtavirtayhteiskuntaan. Nämä lapset, jotka syntyvät näihin yhteisöihin, elävät tosiasiassa lähtömaan kulttuurin sisällä, tietynlaisessa kulttuurisessa kuplassa. Tämä on varmasti keskeinen syy siihen, että integraatio ei sanottavasti parane edes toisessa sukupolvessa niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat syntyneet kohdemaassa, eli meidän tapauksessamme Suomessa.

Katso koko video täältä.