Kansallismielisten oikeistopuolueiden jatkaessa voittokulkuaan yhä useammat Euroopan perinteisten puolueiden johtajat lisäävät painetta Brysseliin päin saadakseen unionin tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaansa.
Kyse on vilpittömästä selviytymistaistelusta, sillä EU:n ydinmaissakin vallan linnakkeet ovat viimeaikojen vaaleissa kokeneet vaalitappion maahanmuuttokriittisille puolueille.
– Äänestäjät ovat huolestuneita ja se pitää johtajat hereillä öisin – siksi he painostavat unionin johtoa, toteaa eräs Politicon siteeraama diplomaatti viitaten EU-johtajien viimeaikaisiin lausuntoihin.
– Tämä on vielä aaltojen liplatusta, joka muuttuu nopeasti vuoksiaalloksi.
Maahanmuuttoa rajoitetaan jo useassa maassa
Ranskan tuore pääministeri Michel Barnier lupasi elokuun lopulla “rajoittaa maahanmuuttoa”, ja jopa Saksan liittokansleri Olaf Scholz palautti tarkastukset maan ulkorajoille Solingenin ja Dortmundin veitsihyökkäysten jälkeen.
Näin isojen EU-maiden johtajat liittyvät Itävallan, Alankomaiden ja niiden Pohjoismaiden joukkoon, jotka vaativat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja ovat jo ryhtyneet toimiin sen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Euroopassa painostus tiukennuksiin tulee sekä Itävallan vapauspuolueelta (FPÖ), joka juuri voitti parlamenttivaalit, että sosiaalidemokraattisilta johtajilta kuten Tanskan Mette Frederiksen ja Saksan Scholz, jotka liittyivät rintamaan, vaikka heidän puolueensa ovat perinteisesti olleet liberaalimmalla linjalla maahanmuuttopolitiikassaan.
Äänestäjä valitsee aidon asian
Bocconin yliopiston politiikan tutkijan Catherine de Vriesin mukaan perinteisten poliitikkojen maahanmuuttokriittinen linja johtuu pelosta joutua kansallismielisten oikeistopuolueiden syrjäyttämäksi.
Perinteisten puolueiden yritys tavoitella kansallismielisiä äänestäjiä maahanmuuton avulla on kuitenkin riskialtista ja saattaa saada kyseiset äänestäjät pohtimaan takinvaihdon todellista syytä.
– Jos Euroopan valtapuolueet alkavat myötäillä maahanmuuttokriittisiä kantoja, ajan myötä näkemykset normalisoituvat ja äänestäjät äänestävät usein mieluummin aitoa asiaa kuin kopiota, de Vries pohtii.
Eliitti vieraantunut todellisuudesta
Brittiläinen mediatutkija Matthew Goodwin näkee puolestaan, että epäsymmetrinen monikulttuurisuus selittää kansallismielisen puolueiden jatkuvan voittokulun Euroopan vaaleissa. Kuilu äänestäjien ja suurinta julkista ääntä pitävän eliitin välillä on kasvanut lähes ylittämättömäksi.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä totesi taannoin samassa Suomalaisuuden liiton tilaisuudessa, että yhteiskuntamme liberaali eliitti on edelleen “haluton keskustelemaan taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista syistä, jotka ovat kansallismielisten voimien nousun taustalla”
Perussuomalaiset on Jokisipilän mielestä täydellinen esimerkki tästä. Monet toimittajat ja akateemiset tahot leimaavat puolueen äärioikeistolaiseksi liikkeeksi, vaikka se on nyt hallituspuolue.
– Omasta mielestäni väitteet ovat lähes naurettavan liioiteltuja ja täysin irrallaan poliittisen kulttuurin todellisuudesta sekä koalitiohallituksestamme, Jokisipilä painotti.