Maahanmuutto, rikollisuus ja ilmasto ovat keskeisiä kysymyksiä Ruotsin EU-vaaleissa
EU-vaalien polttavin kysymys poliittisten puolueiden kannalta on se, miten väki saadaan liikkeelle. Näin on, koska äänestysprosentti EU-vaaleissa tuppaa jäämään eduskuntavaaleja alhaisemmaksi. Äänestäjät on helpompi saada uurnille, jos yleiset vaaliteemat ovat oman puolueen ydinasiaa. Toukokuun vaaleissa ratkaisevat tekijät ovat Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan maahanmuuttoon ja sen sen seurauksiin liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutos.
Äänestysvilkkauteen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja poliittisen tilanteen kärjistyminen.
Kansallismieliset voimat ovat voimistumassa Euroopassa ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat todennäköisesti saamassa vahvan aseman EU-parlamentissa. Siksi erityisesti Ruotsin vahva sosiaalidemokraattinen puolue on aloittanut uhkakuvien maalailun ja yrittää näin mobilisoida kannattajiaan estämään vasemmistolle epämieluisaa vaalitulosta.
Maahanmutto ja terrorismi huolestuttavat
SVT:n teettämässä kyselyssä asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut selvästi sitten EU-vaalien vuonna 2014. Suurin muutos on tapahtunut rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat nyt nousseet keskeisiksi äänestyspäätöstä tehtäessä. Tähän liittyvät lukuisat terroriteot Euroopassa sekä rajat ylittävä rikollisuus.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanut senkin, että pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nousseet ytimeen EU-vaaleissa. Ruotsalaispoliitikkojen vaatimus siitä, että pakolaisongelmat on ratkaistava yhteisesti koko EU:n tasolla, on saattanut vaikuttaa asiaan. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset liittyvät usein terrorismiin sekä rikollisuuteen ja nämä sidokset vahvistavat toisiaan.
Ympäristökysymykset laskussa
Ilmastoon, energiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat ruotsalaisten mielestä edelleen keskeisimpiä kysymyksiä EU-vaaleissa, mutta niitten merkitys on pienentynyt sitten edellisen selvityksen.
Talouteen, lähinnä työmarkkinoihin liittyvät asiat ovat nekin haalentuneet äänestäjien mielissä. Rauha ja sotilaallinen turvallisuus eivät kiinnosta vaalikarjaa menneen vertaa, vaikka turvallisuusympäristö erityisesti Itämeren alueella on huonontunut. Kuluttajansuoja ja aluepolitiikka eivät kiinnosta ruotsalaisia äänestäjiä EU-vaaleissa sitten pätkääkään.
Äänestäjistä kuusi kymmenestä kokee saaneensa puolueilta liian vähän informaatiota äänestyspäätöksensä tueksi, joten toukokuun 26. päivän vaalitulos on vielä veikkausten varassa. Äänestysasetelmat tosin suosivat ympäristöpuoluetta ja erityisesti ruotsidemokraatteja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää