Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista tarjoaa kattavasti tietoa eri maahanmuuttajaryhmien työllisyydestä sekä maahanmuuttajien saamista tulonsiirroista ja maksamista veroista.
Tutkimus osoittaa muun muassa, että maahanmuuttajat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö. Tarkat kuntakohtaiset luvut löytyvät myös kuntaluvut.fi-sivulla julkaistusta interaktiivisesta kartasta, josta voit helposti tarkistaa tiedot oman kotikuntasi osalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätuloja 25–60-vuotiailta. Tulokset osoittavat töissä olevien maahanmuuttajien sijoittuvan pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle. Tällöin myös veronmaksukyky on heikko.
Yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot ovat tutkimusaineistossa vuodelta 2022.
Suomalaisen kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo vuonna 2022 oli 38 310 euroa ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten keskiarvo vain 24 250 euroa eli yli kolmasosan vähemmän kuin kantaväestöllä.
Kun työvoiman määrä kasvaa, palkat tuppaavat laskemaan
Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään, mutta samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin. Matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.
Maahanmuuton palkkakehitystä hidastava vaikutus todetaan esimerkiksi tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Seppo Kouvosen Hyvinvointikatsaus-lehdessä kirjoittamassa artikkelissa.
– Pääkaupunkiseudun palkkatason kehitys on ollut vuosina 2006–2010 muuta maata hitaampaa eräissä tehtävissä, joissa ulkomaalaisen työvoiman osuus on merkittävä. Vaikuttaa siltä, että ulkomaisen työvoiman tarjonta hidastaa metropolialueen ansiokehitystä sekä joissakin rakennusalan tehtävissä (kirvesmiehet, putkiasentajat) että eräissä rutiinitehtävissä (siivoojat, keittiöapulaiset).
Havainto on helposti ymmärrettävä, sillä työvoiman määrän kasvaminen johtaa markkinatalouden mekanismien mukaisesti työn hinnan alenemiseen – ilmiö siis saa aikaan niin sanotut ”työnantajan markkinat”.
Saatavuusharkinnan poisto haitaksi ansiokehitykselle
Tutkimuslaitos Laboren viime vuonna julkaistu tutkimuspaperi Regulating Labor Immigration: The Effects of Lifting Labor Market Testing tarkastelee saatavuusharkinnan alueellisen poistamisen vaikutuksia.
Tutkimuspaperin tulosten mukaan saatavuusharkinnan alueellinen poistaminen laskee pienituloisten suomalaisten ansiotuloja entisestään.
Kun saatavuusharkinta on poistettu alueellisesti tietyltä ammattialalta, viisi vuotta poistamisen jälkeen alimmassa tuloneljänneksessä ammattialuetasolla suomalaisten keskimääräiset vuosiansiot laskevat 1 790 euroa vuodessa. Henkilötasolla suomalaisten keskimääräiset vuosiansiot laskevat 1 245 euroa vuodessa.
Saatavuusharkinnan poistamisesta seuraava ansiotulojen lasku koskettaa erityisesti palveluammateissa työskenteleviä yli 50-vuotiaita työntekijöitä sekä kaupunkimaisia kuntia.
Laboren tutkimuspaperin johtopäätösten mukaan – mikäli matalapalkka-aloja koskevassa maahanmuuttopolitiikassa asetetaan suomalaisen pienituloisen etu esimerkiksi Suomeen matalapalkka-aloille töihin tulevien edun edelle – paperissa suositetaan ensisijaisesti minimipalkkarajoja ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle tai toissijaisesti saatavuusharkinnan parempaa kohdistamista.
