Eurovaalien iso kysymys on maahanmuutto. Väkeä tulee kehittyvistä maista Eurooppaan vuoden 2015 pakolaiskriisin malliin. Lukujen takana on muuttuva arki, jonka jokainen suurten kaupunkien asukas näkee omalla tavallaan joka ikinen päivä. On helppoa olla punavihreä liberaali Etelä-Helsingissä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 613 972. Maamme väkiluku kasvoi tammi–huhtikuun aikana 10 121 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 14 748 enemmän kuin maastamuuttoja.

Vuonna 2023 Suomeen muutti ennätykselliset 73 236 henkilöä. Maastamuuttoja oli 15 322 ja nettomaahanmuutoksi kertyi ennätysmäiset 57 914 henkilöä. Nettomaahanmuuttoa kasvattivat etenkin vuonna 2022 Suomeen tilapäisen suojelun nojalla saapuneet ukrainalaiset.

Maahanmuutto kolminkertaistunut

Maahanmuutto on 2020-luvulla kolminkertaistunut verrattuna edellisen vuosikymmenen lukuihin.

Suomalaistaustaisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2014 ja oli vuoreen 2022 mennessä vähentynyt 100 000 henkilöllä. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut 185 00 henkilöllä. Ja vauhti sen kun kiihtyy.

Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet erityisesti pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle sekä Ouluun. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrä on jo yli 20 prosenttia.

Kaupunginosat eriytyvät

Enemmän kuin joka neljäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen vuonna 2035 ja heidän määränsä kasvaa 100 000 henkilöllä. Espoon ennusteen mukaan vuonna 2053 puolet työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia.

Suomen Perustan Lähiöluvut-tutkimus paljastaa, että eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Etelä-Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.

– Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan, sanoo Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

Väestö liikkeessä

Helsingistä muuttavat pois suomenkieliset, korkeakoulutetut lapsiperheet. Kaupunkiin taasen muuttaa paljon vieraskielisiä “keskimäärin heikosti pärjääviä”, toteaa Suomen perustan tutkija Samuli Salminen viestipalvelu X:ssä.

– Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen erityisesti 25–44-vuotiaita vuonna 2021, myös 45–64-vuotiaista ja alle kouluikäisistä koitui selvää muuttotappiota. Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvissa
vuonna 2021”, Salminen kirjoittaa.

Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020. Suomalaisesta kantaväestöstä sai toimeentulotukea samaan aikaan 7,9 prosenttia.

Uudet asukkaat tarvitsevat palveluita

Asuntorakentaminen on koko maassa historiallisessa umpijäässä, eikä nopeaa palautumista ole näköpiirissä. Pelkästään Helsinkiin on tulossa 10 vuoden sisällä jo mainitut 100 000 uutta asukasta.

Minnehän heidät on tarkoitus asuttaa, kun omistusasuminen on uushelsinkiläisillä mitä todennäköisimmin se epätodennäköinen vaihtoehto.

Uudet asukkaat edellyttävät sitä, että palvelutason turvaamiseksi on rakennettava lisää päiväkoteja sekä kouluja ja palkattava henkilöstöä. Jo ennestään kriisissä oleva sotesektori on helisemässä pelkästään nykyisellä väestöpohjalla.

Käärme punavihreässä paratiisissa

Ja kukahan tämän kaiken sitten maksaa? Velka alkaa olla jo nyt velipuoli myös kuntataloudessa ja nettoveronmaksajien motiivi voi olla hakusessa, jos yhteiskunnalle pulitettavat summat menevät pelkästään muiden perustapeiden turvaamiseen.

Samaan aikaan yhteiskuntia ravistelee rakennemuutos, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Kokonaiset ammatit katoavat ja uusien syntyminen on enemmän tai vähemmän hakusessa. Kouluttamattomalle halpatyövoimalle on tulevaisuudessa yhä vähemmän tarvetta.

Ainoa varma tieto on täten se, että väestö kasvaa, mutta kaikki muu on ilmeisen hämärän peitossa.

SUOMEN UUTISET