

LEHTIKUVA
Viikon 15/2015 luetuin
Maahanmuutto maksaa suomalaisille yli miljardin vuodessa
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera Vantaalta laski jo viisi vuotta sitten Ylen MOT-ohjelmaa varten maahanmuuton todellisten kustannusten olevan yli miljardi euroa vuodessa. Maahanmuuton kustannuksiin liittyy muutama iso asia, jotka eivät käy ilmi Suomen Perustan juuri julkaisemassa tutkimuksessa, jonka mukaan maahanmuutosta koituu suomalaisille yli 700 miljoonan euron lasku joka vuosi. Laskelmissa ei ole huomioitu tiettyjä piilokustannuksia, jotka eivät näy missään konkreettisina lukuina.
– Yksi iso asia on asumisen kustannukset. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa, Vahtera selvittää.
Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.
Ulkomaalaiset rakentavat maahanmuuttajien
asunnot suomalaisten rahoilla
Maahanmuuttajat myös vievät keskimäärin kaikki Vantaalle rakennettavat uudet kerrostaloasunnot, jotka rakennetaan velaksi ulkomaalaisten toimesta. Suomessahan talot rakentavat tänä päivänä virolaiset ja yhä enenevässä määrin vieläkin kauempaa tulevat. Rakentamisesta aiheutuva velka koituu lopulta suomalaisten maksettavaksi.
– Suomalaiset siis maksavat maahanmuuttajille rakennettavat asunnot rahalla, joka valuu ulkomaille. Kustannuksia ei voi laskea, koska asia on velkarahalla hoidettu, Vahtera kertoo.
Arvonlisäveron tuotto on harhaa
Toinen suuri harha on Vahteran mielestä maahanmuuttajien sosiaaliturvastaan maksaman arvonlisäveron laskeminen tuloksi – maksavathan suomalaiset arvonlisäveroa aivan yhtä paljon, tulo siis on täysin kuvitteellinen. Tuotto olisi aivan sama, jos rahat annettaisiin suomalaisille köyhille.
– Kun kaikki puolueet ovat nykyään sitä mieltä, että sosiaaliturvasta pitäisi leikata vähintään indeksikorotukset jäädyttämällä, niin pelkästään maahanmuuton kustannuksia leikkaamalla voisi sosiaaliturvan tason säilyttää.
– Nykyään sanotaan, etteivät Helsingissä bussitkaan kulkisi ilman maahanmuuttajia. Tilanne on väärillä poliittisilla päätöksillä järjestetty siten, että suomalaiset bussikuskit eivät saa Helsingistä töitä. Se vain on niin, että maahanmuuttajat vievät oikeasti suomalaisilta työpaikkoja, sanoo Vahtera.
Maahanmuutto lisännyt valtion velkaa
Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen. Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Silloin voi sanoa, että maahanmuutto on lisännyt valtion velkaa.
– Tässä kohtaa joku voi sanoa, että on hyvä kun se raha pyörii Suomessa, mutta todellisuudessa suuri osa rahoista valuu tuontitavaroiden sekä maahanmuuttajien matkustelun ja rahalähetysten mukana ulkomaille.
– Iso pointti tässä on velkaantumisen katkaiseminen. Kun Suomeen on luotu tällainen yli miljardin vuodessa nielevä hirviö ja samaan aikaan otetaan lisää velkaa, se syö suomalaisten hyvinvointia. Jos on tärkeää, että yhteiskunnan verovaroilla kustantama sosiaaliturva täällä pyörii, annettakoon se raha sitten suomalaisille, Vahtera täsmentää.
Suomeen tullaan ja
annetaan tulla väärin perustein
Suomessa turvapaikka on myönnetty vain alle sadalle somalille, mutta kuitenkin heitä on maassa jo noin 17 000. Maahanmuuton kustannusten hillitsemiseksi olisi tärkeätä pystyä käännyttämään pois ne, joille ei ole edes myönnetty turvapaikkaa Suomessa.
– Loppujen lopuksi on aivan sama, mitä maahanmuutto maksaa, kun tänne kerran tullaan – ja annetaan tulla – väärin perustein. Kun maailman väkiluku erityisesti kehitysmaissa koko ajan kasvaa, tulee myös pakolaisten määrä Euroopassa kasvamaan. Ei riitä, että laskemme maahanmuuton kustannukset nyt, meidän pitää myös tietää mitä ne ovat kymmenen, viidenkymmenen ja sadan vuoden kuluttua. Kun raha on loppu jo nyt, mistä sitä lisääkään tulee? Vahtera kysyy.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Somaleiden maastamuuttoa edistettävä

Suomen Perustalta tutkimus maahanmuuton kustannuksista

PS-Nuoret: Maahanmuuttajia voitava palauttaa kotimaihinsa
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää