

PS ARKISTO
Maahanmuutto kurittaa Espoon taloutta raskaasti: Rahoitusvaje nousi jo 133 miljoonaan euroon vuodessa
Espoon väestörakenne muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Viime vuoden tammi–marraskuussa Espoon väestö kasvoi 3 800 asukkaalla. Espoon väestönkasvu on kuitenkin pitkälti seurausta maahanmuutosta, sillä samaan aikaan Espoosta muutetaan pois muihin Suomen kuntiin. Väestörakenteen muutos käy erittäin kalliiksi espoolaisille veronmaksajille, sillä maahanmuuttajataustaiset maksavat huomattavasti vähemmän kunnallisveroa kantaväestöön verrattuna.
Espoon kaupungin tietopalvelun tilastojen mukaan maahanmuuttoa tulee Espooseen nyt runsaasti EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelta. Ilmiö on havaittavissa myös, kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta väestönkasvussa viime vuoden tammi–marraskuussa. Kyseisellä tarkastelujaksolla vieraskielisten osuus oli Espoon väestönkasvusta oli jopa 97 prosenttia.
Kokonaisuudessaan Espoon väestöstä jo 20,1 prosenttia, eli runsas viidennes on vieraskielisiä. Vieraskieliseksi määritellään Suomessa henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Samaan aikaan Espoo, kuten myös Helsinki, kärsii historiallisen suurista muuttotappiosta. Espoosta muutetaan usein Vantaalle, mutta myös läheisiin pienempiin kaupunkeihin, kuten Hämeenlinnaan, Lohjalle, Raaseporiin ja Saloon.
Vieraskieliset yliedustettuina kalliissa palveluissa
Espoolaisille veronmaksajille väestörakenteen muutos ja vieraskielisten osuus käy kalliiksi, sillä huomattavan usein vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo kolme vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin maahanmuuton kustannuksiin Espoossa.
Ajatuspaja Suomen Perustan www.kuntaluvut.fi-sivusto kertoo maahanmuuton avainluvut kuntakohtaisesti. Sivustolta löytyvät maahanmuuttajille maksetut sosiaalietuudet kuten toimeentulotuet ja asumistuet, maahanmuuttajien työllisyysasteet ja maksetut kunnallisverot, eli osallistumisen kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpiin saatavilla oleviin rekisteritietoihin.
Rahoitusvaje täytyy kattaa velalla tai leikkaamalla
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että kuntatalouden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon kunnan asukkaat maksavat kunnallisveroa.
– Kun tarkastellaan sosioekonomisia mittareita, kuten työllisyyttä, palkkoja tai koulutustasoa, joilla voidaan mitata väestöryhmien pärjäämistä, niin voidaan helposti havaita, että ainakin 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole rikkaus vaan rasite kuntataloudelle. Useimmissa Suomen kunnissa lähes kaikilla maahanmuuttajaryhmillä luvut ovat kantaväestöä heikommat.
Koska maahanmuuttajat maksavat keskimäärin kantaväestöä vähemmän veroa, seurauksena on rahoitusvaje.
– Erityisesti, jos ja kun on virheellisesti oletettu, että maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö ja ovat yhtä hyviä veronmaksajia, Salminen sanoo.
Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään. Rahoitusvaje täytyy kunnassa kattaa joko nostamalla kunnallisveroa, ottamalla velkaa tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla palvelutasoa.
Yli puolet maksetuista toimeentulotuista maahanmuuttajille
Espoo on hyvä esimerkki siitä, että kuntien taloudet eivät pidemmän päälle kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa, sillä seurauksena on rahoitusvaje.
Kuntaluvut.fi -sivulta selviää esimerkiksi, että Espoossa asuvien pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) henkilöiden ryhmässä jopa 56,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Vertailun vuoksi Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,6 prosentille maksetaan toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Espoossa maksetuista toimeentulotuista oli yli puolet, eli 51,6 prosenttia.
Espoon väkiluku siis kasvaa kohisten, mutta väestönkasvu ei enää tue entiseen tapaan verotulojen kasvua, koska hyviä veronmaksajia tulee vähemmän kuin ennen. Yksi keskeisistä selittävistä tekijöistä verokertymän heikkenemisen taustalla on maahanmuutto.
Rahoitusvaje syvenee
Vuositasolla maahanmuutosta seuraa Espoon kuntatalouteen valtavan suuri rahoitusvaje eli reilut 133 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje syvenee entisestään, sillä vielä vuonna 2018 rahoitusvaje oli runsaat 118 miljoonaa euroa.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vihervasemmistoa edustavien poliitikkojen suusta kuulee usein hokemia, joiden mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Taustalla on olettamus, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat yhtä hyviä tai jopa parempia veronmaksajia kuin kantasuomalaiset.
– Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, sillä faktaa on, että maksettujen kunnallisverojen määrä jää maahanmuuttajien osalta usein hyvin pieniksi, ja seurauksena on rahoitusvaje, Salminen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kantasuomalaiset muuttotappio rahoitusvaje vieraskieliset veronmaksajat väestönkasvu kustannukset tulonsiirrot Toimeentulotuki Espoo Peruspalvelut Samuli Salminen Tutkimus Sosiaaliturva Kunnat Suomen Perusta Velkaantuminen talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vieraskielisyys yhä olennaisempi tekijä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden taustalla – ”Kouluttamattoman työvoiman haaliminen kehitysmaista on suuri virhe”

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Immonen: Hallitus asetti jälleen pakolaiset suomalaisten edun edelle – “Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkeen on vastuutonta”

Vuonna 2016 Yle hehkutti tutkimusta, jonka mukaan pakolaisiin satsattu raha palautuisi tuplana takaisin viidessä vuodessa – toisin kävi

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Hallitus murentaa loputkin turvapaikkajärjestelmästä – haitallista maahanmuuttoa lisääviä esityksiä tuodaan kuin takaovesta

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Ovi demareista ruotsidemokraatteihin on Ruotsin ammattiliitoissa apposen auki: ”On aivan päätöntä, että Metalli tunkee jäsenten rahat demareiden kampanjoihin”

Kohta puolet Kelan työttömyystuen saajista Vantaalla ja Espoossa vieraskielisiä – Koponen: ”Suomen hyvinvointivaltion rippeet eivät kestä tällaista”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää