

LEHTIKUVA
Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta
Ruotsiin muutti 1,3 miljoonaa ulkomaalaista henkilöä vuosina 2000-2018. Väkiluku kasvoi maahanmuuton takia lähes neljäsosassa maan kunnista. Maahanmuuttajien krooninen työttömyys on ajanut kunnat kuilun partaalle, sillä sosiaalimenojen kasvun takia rahat eivät riitä hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.
Väestö väheni 103 Ruotsin kunnassa. Porukka kasvoi 187 kunnassa ja näistä 72 kasvoi juurikin maahanmuuton myötä. Vuosina 2000-2018 Ruotsiin saapasteli yli 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa. Luvut on koonnut valtion tilastolaitos SCB.
– Suurin haaste on eittämättä saada ihmiset töihin. Jos emme siinä onnistu, toimeentulotuet kasvavat sellaisiin mittoihin, ettemme enää voi tehdä tarvittavia satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin, sanoo skånelainen kuntapäättäjä Patric Åberg SVT:lle.
Väestö vaihtuu kylissä
Åberg kertoo, että aluksi heidän kunnassaan oltiin innoissaan väestönkasvusta. Kyläkouluihin riitti taas oppilaita ja tyhjiin asuntoihin tulivat uudet vuokralaiset. Östra Göingen kunnassa asuu 15 000 ihmistä, ripoteltuina kunnan moniin kyliin.
– Sittemmin on ilmaantunut myös ongelmia. Monet tuntevat olonsa turvattomaksi, kun väestön koostumus vaihtuu. Ajan myötä on helpompi tunnistaa edut ja haitat, Åberg pohtii.
Sosiaalimenoissa järkyttävä kasvu
SVT:n esimerkkikunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet nopeassa tahdissa 10 miljoonasta kruunusta 17 miljoonaan kruunuun. Näin pääsi tapahtumaan, kun maahanmuuttajat putosivat valtion maksamalta sopeutumistuelta kunnan tukien piiriin.
Muitakin kuluja tuli. Kun TE-konttori sulki ovensa, kunta laittoi 10 miljoonaa kruunua omien työmarkkinatoimenpiteiden kehittämiseen.
– Meillä on kunnassa oma työnvälitysyksikkö, joka yrittää saada työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Olemme siitä tosi ylpeitä, Åberg kehuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalimenojen kasvu maahanmuuttajien työttömyys väestönkasvu kriisikunnat maahanmuutto kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olisiko jo aika puhua luvuista? – Maahanmuuttajien suuri määrä ajaa Ruotsin kuntia taloudelliseen ahdinkoon

Kela maksaa sen mainostamisesta, että se voi tuputtaa Suomeen tulleille ilmaista rahaa

Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle

Tutkimus: Maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista kasvoi neljännekseen – jo 200 miljoonaa euroa vuodessa

Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää