PS ARKISTO
Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”
Perussuomalaiset haluaa seuraavalla vaalikaudella aloittaa Suomen julkisen talouden korjaustoimet. Ei kuitenkaan pelkästään siksi, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä. – Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa #rahapodi -podcastin laajassa haastattelussa.
Perussuomalaisten kantava ajatus puolueena on olla Suomen puolesta, puolustaen Suomea ja suomalaisuutta. Näin vastaa puoluejohtaja Riikka Purra talousasiantuntijoiden Martin Paasin ja Miikka Luukkosen kysymykseen Tuoreessa Vaalipodi-nimellä kulkevassa #rahapodi -podcastin jaksossa.
Perussuomalaisilla on linjaukset kaikkiin politiikan keskeisiin asiakysymyksiin. Tunnetusti perussuomalaisten keskeisiä teemoja, profiiliaiheita, ovat esimerkiksi suhteellisuuden ja kohtuuden vaatiminen ilmastopolitiikassa sekä haitallisen maahanmuuton vastustaminen.
– Perussuomalaisilla on energia- ja ilmastopolitiikassa selkeästi oma kanta kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Me emme suhtaudu ilmastopolitiikkaan vihamielisesti mutta pidämme esillä, että ilmastopolitiikkaa tulee tehdä suhteessa muihin maihin, samalla Suomen oma kilpailukyky ja ostovoima säilyttäen sekä niin, että toiminta olisi taloudellisesti ja teknologisesti järkevää.
Suomi on säilytettävä turvallisena luottamusyhteiskuntana
Suomelle haitallisen maahanmuuton Purra tiivistää siten, että se tarkoittaa maahanmuuttoa, joka kasaa veronmaksajille lisärasitusta sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten segregoitumista ja samalla heikentää turvallisuutta.
Haitallisen maahanmuuton käsitteen voi Purran mukaan ymmärtää myös seuraamalla, mitä Ruotsissa on viime vuosina tapahtunut.
Purra viittaa esimerkiksi etnisten rikollisjengien ja klaanien hallinnassa oleviin Ruotsin suurkaupunkien lähiöihin sekä maahanmuuttajien korkeaan työttömyyteen.
– Ruotsin luottamusyhteiskunta ja sisäinen turvallisuus ei siis ole kosahtanut pelkästään humanitaarisella, vaan myös työperäisellä maahanmuutolla. Ruotsi on ajanut alas työvoiman saatavuusharkinnan ja ottanut vastaan suuria määriä matalapalkkamaahanmuuttoa. Meidän perussuomalaisten mielestä se ei ole valoisa, upea tulevaisuus, jota Suomen pitäisi tavoitella.
– Perussuomalaisille näillä asioilla on hinta, koska me puhumme nyt julkisesta taloudesta, eli työllisyydestä ja verorasituksesta, mutta meille näillä asioilla on myös arvo: Se, että Suomi pysyy tunnistettavana ja turvallisena maana, jossa voimme luottaa toinen toisiimme.
Sosiaaliturvaan nojaavalle maahanmuutolle stoppi
Suomen maahanmuuttokeskustelu pyörii tällä hetkellä pitkälti työperäisen maahanmuuton ympärillä, jonka tarvetta perustellaan väitetyllä työvoimapulalla. Kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto on rasite veronmaksajille, koska Suomeen tulee lähes yksinomaan matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden työtulot eivät riitä elämiseen.
Purra korostaa, että perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että ulkomailta Suomeen saapuu koulutettuja ihmisiä, jotka sopeutuvat tänne ja tulevat toimeen palkallaan. Sellaisia ihmisiä Suomeen tulee kuitenkin hyvin vähän.
– Suomeen tulevien, yli 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden määrä ei juurikaan kasva, sillä Suomen järjestelmä houkuttelee lähinnä matalapalkkamaahanmuuttoa.
– Me perussuomalaiset siis vastustamme sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. On muistettava, että EU:ssa on työvoiman vapaa liikkuvuus, mutta työperäistä maahanmuuttoa vaativat eivät koskaan tarkoita tätä, vaan aina EU:n ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä, Purra sanoo.
Kannustimet kuntoon työmarkkinoilla
Purra korostaa, että Suomen työmarkkinaongelmat ovat rakenteellisia ja liittyvät työn heikkoon kannustavuuteen.
– Suomeen tulee tällä hetkellä ulkomailta eniten siivoojia ja kodinhoitajia. Minulla ei tietenkään ole mitään siivoojia ja kodinhoitajia vastaan, mutta heikoilla palkoilla ja kireällä verotuksella työ ei ole kannustavaa.
Tulijat kohtaavat nopeasti työmarkkinoiden kannustinongelmat, pian sen jälkeen kun ovat vakiinnuttaneet oleskelunsa Suomessa. Purra huomauttaa, että tämä on nähtävissä myös tilastollisesti.
– Tietyistä lähtömaista tulijoiden työllisyys laskee varsin nopeasti kantaväestön työllisyyden alle. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun tulija on saanut oleskeluluvan ja päässyt suomalaisen järjestelmän piiriin, sen jälkeen monellakaan ei enää ole motivaatiota tehdä siivoustyötä, jos palkalla ei elä tai sosiaaliturva on palkkaa parempi, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisellään maahanmuutto lähinnä kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella.
– Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta.
Ensin julkinen talous kuntoon, sitten veronalennuksia
Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka onkin vahvasti sidoksissa talouspolitiikkaan. Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla suoraan ja välillisesti useiden miljardien kustannukset julkiselle taloudelle.
Perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelmat ratkaistaan seuraavilla kahdella vaalikaudella.
Veronalennuksia perussuomalaiset lupaa hieman myöhemmin, kun julkinen talous on ensin laitettu kuntoon.
– Perussuomalaisia lukuun ottamatta sanoisin, että kaikki muut puolueet ovat jakopuolueita. Me emme kuitenkaan kilpaile vappusatasien jakajien kanssa. Toisaalta, me emme myöskään lupaa suuria veronalennuksia nyt heti, ennen kuin ylimääräisiä julkisia menoja on saatu leikattua.
Keskiluokan asemaa parantamalla myös pienituloiset hyötyvät
Perussuomalaisten ”Suomen puolesta” -ajattelutapa vaikuttaa siis myös talouspolitiikan linjauksien taustalla. Purra sanoo, että perussuomalaiset ei halua korjata julkista taloutta siitä syystä, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä.
– Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata.
Purra huomauttaa, että suomalaisessa veropolitiikan keskusteluissa puhutaan liikaa kaikkein suurituloisimmista, eli ”vuorineuvoksista” sekä toisaalta kaikkein pienituloisimmista.
– Meidän mielestämme pitäisi puhua suuresta keskituloisten joukosta. Niistä, jotka käyvät töissä, ja maksavat tähän maahan eniten veroja. Keskituloisten auttaminen välillisesti auttaisi myös kaikkein pienituloisimpia. Toisaalta on myös niin, että kaikkein pienituloisimpia ja huono-osaisia ei pitäisi poliittisilla päätöksillä tuoda enää lisää tähän maahan.
Purran laaja #rahapodi -haastattelu on kerännyt paljon kiitoksia ja huomiota, ei vähiten siitä syystä että haastattelussa Purra avaa perussuomalaisten linjauksia tavanomaista syvällisemmin.
Suomen Uutiset suosittelee katsomaan koko haastattelun täältä.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”
Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty
Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”
Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”
Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta
Ruotsin hallitukselta tiukka linjaus: ”Maahanmuuttajilta on vaadittava enemmän, jotta he voivat saada osansa hyvinvoinnista”
Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto
Purra: Seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaukset, mitä valtion menoja supistetaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää