PS ARKISTO
Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”
Perussuomalaiset haluaa seuraavalla vaalikaudella aloittaa Suomen julkisen talouden korjaustoimet. Ei kuitenkaan pelkästään siksi, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä. – Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa #rahapodi -podcastin laajassa haastattelussa.
Perussuomalaisten kantava ajatus puolueena on olla Suomen puolesta, puolustaen Suomea ja suomalaisuutta. Näin vastaa puoluejohtaja Riikka Purra talousasiantuntijoiden Martin Paasin ja Miikka Luukkosen kysymykseen Tuoreessa Vaalipodi-nimellä kulkevassa #rahapodi -podcastin jaksossa.
Perussuomalaisilla on linjaukset kaikkiin politiikan keskeisiin asiakysymyksiin. Tunnetusti perussuomalaisten keskeisiä teemoja, profiiliaiheita, ovat esimerkiksi suhteellisuuden ja kohtuuden vaatiminen ilmastopolitiikassa sekä haitallisen maahanmuuton vastustaminen.
– Perussuomalaisilla on energia- ja ilmastopolitiikassa selkeästi oma kanta kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Me emme suhtaudu ilmastopolitiikkaan vihamielisesti mutta pidämme esillä, että ilmastopolitiikkaa tulee tehdä suhteessa muihin maihin, samalla Suomen oma kilpailukyky ja ostovoima säilyttäen sekä niin, että toiminta olisi taloudellisesti ja teknologisesti järkevää.
Suomi on säilytettävä turvallisena luottamusyhteiskuntana
Suomelle haitallisen maahanmuuton Purra tiivistää siten, että se tarkoittaa maahanmuuttoa, joka kasaa veronmaksajille lisärasitusta sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten segregoitumista ja samalla heikentää turvallisuutta.
Haitallisen maahanmuuton käsitteen voi Purran mukaan ymmärtää myös seuraamalla, mitä Ruotsissa on viime vuosina tapahtunut.
Purra viittaa esimerkiksi etnisten rikollisjengien ja klaanien hallinnassa oleviin Ruotsin suurkaupunkien lähiöihin sekä maahanmuuttajien korkeaan työttömyyteen.
– Ruotsin luottamusyhteiskunta ja sisäinen turvallisuus ei siis ole kosahtanut pelkästään humanitaarisella, vaan myös työperäisellä maahanmuutolla. Ruotsi on ajanut alas työvoiman saatavuusharkinnan ja ottanut vastaan suuria määriä matalapalkkamaahanmuuttoa. Meidän perussuomalaisten mielestä se ei ole valoisa, upea tulevaisuus, jota Suomen pitäisi tavoitella.
– Perussuomalaisille näillä asioilla on hinta, koska me puhumme nyt julkisesta taloudesta, eli työllisyydestä ja verorasituksesta, mutta meille näillä asioilla on myös arvo: Se, että Suomi pysyy tunnistettavana ja turvallisena maana, jossa voimme luottaa toinen toisiimme.
Sosiaaliturvaan nojaavalle maahanmuutolle stoppi
Suomen maahanmuuttokeskustelu pyörii tällä hetkellä pitkälti työperäisen maahanmuuton ympärillä, jonka tarvetta perustellaan väitetyllä työvoimapulalla. Kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto on rasite veronmaksajille, koska Suomeen tulee lähes yksinomaan matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden työtulot eivät riitä elämiseen.
Purra korostaa, että perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että ulkomailta Suomeen saapuu koulutettuja ihmisiä, jotka sopeutuvat tänne ja tulevat toimeen palkallaan. Sellaisia ihmisiä Suomeen tulee kuitenkin hyvin vähän.
– Suomeen tulevien, yli 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden määrä ei juurikaan kasva, sillä Suomen järjestelmä houkuttelee lähinnä matalapalkkamaahanmuuttoa.
– Me perussuomalaiset siis vastustamme sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. On muistettava, että EU:ssa on työvoiman vapaa liikkuvuus, mutta työperäistä maahanmuuttoa vaativat eivät koskaan tarkoita tätä, vaan aina EU:n ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä, Purra sanoo.
Kannustimet kuntoon työmarkkinoilla
Purra korostaa, että Suomen työmarkkinaongelmat ovat rakenteellisia ja liittyvät työn heikkoon kannustavuuteen.
– Suomeen tulee tällä hetkellä ulkomailta eniten siivoojia ja kodinhoitajia. Minulla ei tietenkään ole mitään siivoojia ja kodinhoitajia vastaan, mutta heikoilla palkoilla ja kireällä verotuksella työ ei ole kannustavaa.
Tulijat kohtaavat nopeasti työmarkkinoiden kannustinongelmat, pian sen jälkeen kun ovat vakiinnuttaneet oleskelunsa Suomessa. Purra huomauttaa, että tämä on nähtävissä myös tilastollisesti.
– Tietyistä lähtömaista tulijoiden työllisyys laskee varsin nopeasti kantaväestön työllisyyden alle. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun tulija on saanut oleskeluluvan ja päässyt suomalaisen järjestelmän piiriin, sen jälkeen monellakaan ei enää ole motivaatiota tehdä siivoustyötä, jos palkalla ei elä tai sosiaaliturva on palkkaa parempi, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisellään maahanmuutto lähinnä kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella.
– Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta.
Ensin julkinen talous kuntoon, sitten veronalennuksia
Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka onkin vahvasti sidoksissa talouspolitiikkaan. Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla suoraan ja välillisesti useiden miljardien kustannukset julkiselle taloudelle.
Perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelmat ratkaistaan seuraavilla kahdella vaalikaudella.
Veronalennuksia perussuomalaiset lupaa hieman myöhemmin, kun julkinen talous on ensin laitettu kuntoon.
– Perussuomalaisia lukuun ottamatta sanoisin, että kaikki muut puolueet ovat jakopuolueita. Me emme kuitenkaan kilpaile vappusatasien jakajien kanssa. Toisaalta, me emme myöskään lupaa suuria veronalennuksia nyt heti, ennen kuin ylimääräisiä julkisia menoja on saatu leikattua.
Keskiluokan asemaa parantamalla myös pienituloiset hyötyvät
Perussuomalaisten ”Suomen puolesta” -ajattelutapa vaikuttaa siis myös talouspolitiikan linjauksien taustalla. Purra sanoo, että perussuomalaiset ei halua korjata julkista taloutta siitä syystä, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä.
– Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata.
Purra huomauttaa, että suomalaisessa veropolitiikan keskusteluissa puhutaan liikaa kaikkein suurituloisimmista, eli ”vuorineuvoksista” sekä toisaalta kaikkein pienituloisimmista.
– Meidän mielestämme pitäisi puhua suuresta keskituloisten joukosta. Niistä, jotka käyvät töissä, ja maksavat tähän maahan eniten veroja. Keskituloisten auttaminen välillisesti auttaisi myös kaikkein pienituloisimpia. Toisaalta on myös niin, että kaikkein pienituloisimpia ja huono-osaisia ei pitäisi poliittisilla päätöksillä tuoda enää lisää tähän maahan.
Purran laaja #rahapodi -haastattelu on kerännyt paljon kiitoksia ja huomiota, ei vähiten siitä syystä että haastattelussa Purra avaa perussuomalaisten linjauksia tavanomaista syvällisemmin.
Suomen Uutiset suosittelee katsomaan koko haastattelun täältä.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”
Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty
Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”
Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”
Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta
Ruotsin hallitukselta tiukka linjaus: ”Maahanmuuttajilta on vaadittava enemmän, jotta he voivat saada osansa hyvinvoinnista”
Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto
Purra: Seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaukset, mitä valtion menoja supistetaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää