LEHTIKUVA
Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit
Siirtolaispolitiikka on Saksassa eräs kuumimmista eurovaaliteemoista. Vihreät haluavat tulijoille turvallisia saapumisreittejä. Kristillisdemokraatit, AfD ja Wagenknecht-puolue vaativat muuton rajoittamista sekä anomusten käsittelyn siirtämistä kolmansiin maihin.
Saksa on ollut aina suosittu kohde aidoille pakolaisille ja vainon kohteeksi joutuneille sekä parempia elinoloja itselleen ja perheelleen etsiville ihmisille kaikkialta maailmasta.
Saksan humaaniin ja vapaamieliseen ulkomaalaispolitiikkaan vaikuttaa velvollisuus hyvittää synkkää natsihistoriaa. Tämä näkyy kirjauksena myös Saksan perustuslaissa, jossa taataan kaikille poliittisesti vainotuille oikeus turvapaikkaan.
Jatkuvasti kasvaneet maahantulijoiden määrät, kuntien voimavarojen loppuminen, kansalaisten auttamishalun hiipuminen ja lisääntynyt turvattomuus ovat kuitenkin synkistäneet mielialaa.
Merkelin tervetulokulttuuri vaihtui peloksi
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikainen tervetulokulttuuri, jolloin Syyriasta, Irakista ja muualta tulleita kukitettiin rautatieasemilla, on muuttunut torjunnaksi ja monilla paikkakunnilla suoranaiseksi peloksi.
Saksalaisten asennemuutokseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maahantulijoiden yliedustus väkivalta- ja muissa rikoksissa sekä pelko, että aitojen turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa tulla myös terroritekoihin valmiita islamisteja, kuten on tapahtunut. Kunnat ovat voimavarojensa äärirajoilla ja rahat lopussa.
Ilmapiirin muuttuminen näkyy myös kyselyissä, joiden mukaan saksalaisten enemmistö pitää siirtolaisuutta yhtenä tärkeimmistä eurovaaliteemoista ja haluaa maahantulolle rajoituksia.
Liittopäivillä edustetuilla puolueilla on ollut Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) lukuun ottamatta tähän asti pääosin yhtenäinen linja maahanmuuttoon, siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin riippumatta siitä, onko kyseessä hallitus- vai oppositiopuolue.
Koska aihe on vahvasti esillä myös syykuussa pidettävissä Thüringenin, Sachsenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa, niin puolueet yrittävät lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla ja tarjota eurovaaliohjelmissa omia painotuksiaan myös niitä silmällä pitäen.
Kaksoisstrategiaan vaikuttaa ennen kaikkea pelko AfD:n menestymisestä, perustuuhan sen suosio paljolti Saksan nykyisen maahantulo- ja turvapaikkapolitiikan arvosteluun.
Kristillisdemokraatit ajavat käsittelyä kolmansiin maihin
Liittopäivillä oppositiossa istuvat kristillisdemokraattiset puolueet CDU ja CSU haluavat pitää kiinni humanitäärisen maahanmuuton perusteista vaatien samalla laittoman siirtolaisuuden estämistä.
Euroopan rajavalvontaviranomaisesta (Frontex) se haluaa aidon rajapoliisin tarvittavine resursseineen ja oikeuksineen. Ulkorajojen valvontaa on tehostettava tarvittaessa raja-aitoja pystyttämällä.
Sisärajojen valvonta on oltava CDU:n ja CSU:n mielestä Euroopassa mahdollista siihen asti, kunnes ulkorajojen valvonta on kunnossa. Turvapaikkakäsittelyn ne haluavat siirtää turvalliseen kolmanteen maahan.
Vihreät ja demarit eivät halua takaisintyöntöjä
Demarit ja vihreät painottavat eurovaaliohjelmissaan solidaarista ja humaania siirtolais- ja turvapaikkapolitiikkaa. Ne vastustavat maahantulon estämistä työntämällä tulijat väkipakolla takaisin rajalinjan toiselle puolelle.
Vihreät pitävät takaisin pakottamista laittomana ja haluavat, että sellaiseen osallistuneet rajavartijat vedetään oikeudelliseen vastuuseen. Siirtolaisille on järjestettävä vihreiden mukaan turvallisia saapumisteitä Eurooppaan.
Puolue vaatii vapaaehtoisten avustusjärjestöjen kriminalisoinnin lopettamista. Valtioiden on osallistuttava sen mukaan meripelastuksen järjestämiseen ja koordinointiin.
Demarien eurovaaliohjelmassa Välimerellä tapahtuvassa toiminnassa kyse on ihmisten merihädästä pelastamisesta, johon kaikki alukset ovat kansainvälisen merilain mukaan velvoitettuja.
Demarit haluaisivat eurooppalaisen integraatio- ja kehitysrahaston, josta tuetaan pakolaisia vastaanottavia kuntia.
Siirtolaisuuden hillitsemiseksi saksalaisdemarit vaativat Eurooppaa auttamaan lähtömaita kehittämään omaa talouttaan ja lisäämään näin koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia paikan päällä.
AfD vaatii Schengen-sopimuksen uudistamista
EU:sta itsenäisten valtioiden liittoa ajava AfD vaatii vaaliohjelmassaan turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan palauttamista kansalliseen päätöksentekoon. Se vaatii maahantulon voimakasta rajoittamista sekä ”rajaton Eurooppa” -ideasta luopumista.
Schengenin sopimus on AfD:n mielestä uudistettava kokonaan, koska sopimus mahdollistaa sen mukaan nykyisellään myös rikollisten ja terroristien vapaan liikkumisen koko EU:n alueella. Rajojen osalta puolue esittää mallia, jossa rajoja suojaavat EU ja jäsenvaltio yhdessä.
AfD vaatii massamuuton lopettamista eurooppalaiselle kulttuurille vierailta alueilta sekä siirtolaisten uudelleenasuttamisohjelman sijasta ohjelmaa, jolla turvapaikan saaneet palautetaan takaisin kotimaihinsa vainojen ja sotien loputtua.
Välimerellä siirtolaisia kuljettavat kumiveneet on hinattava AfD:n mukan takaisin lähtöpaikkaan ja merestä pelastetut lähimpään satamaan.
Työperäisessä maahanmuutossa olisi AfD:n mukaan houkuteltava ulkomaille muuttaneita saksalaisia takaisin kotimaahan.
Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla olisi otettava AfD:n mielestä käyttöön pisteytyssysteemi, jonka avulla arvioidaan Japanin malliin tulijoiden soveltuvuus maan oloihin ja niihin tehtäviin, joissa vallitsee työvoimapula.
Vasemmistopuolue haluaa laillistaa laittomat
Vasemmistopuolue Linke vaatii Frontex-rajavartioviranomaisesta pelastusorganisaatiota, joka varustetaan riittävillä resursseilla varmistamaan, ettei Euroopan ulkorajoilla loukata ihmisoikeuksia.
Välimeren meripelastukselle se vaatii vihreiden ja demarien tavoin valtiollista tukea. Myös laittomien maahantulijoiden pakottamisen takaisin rajan yli Linke torjuu. Vihreiden tavoin se haluaa pakolaisille ja siirtolaisille turvallisia tuloreittejä Eurooppaan.
Linke vastustaa kristillisdemokraattien vaatimuksia turvapaikka-anomuskäsittelyn sijoittamisesta kolmanteen maahan sekä karkotuksia. Linke haluaa laittomasti maahan tulleiden oleskelun laillistamista sekä kaikille tulijoille oikeutta valita vapaasti asuinpaikkansa.
Liberaalipuolue kannattaa ulkorajoille pakolaiskeskuksia
Hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuva liberaalipuolue FDP vaatii EU:n ulkorajojen valvonnan tiukentamista sekä Frontexia ottamaan vastuun Välimeren meripelastuksesta.
Säännöstelemätön maahantulo on saatava liberaalien mukaan hallintaan, jotta kansalaiset saataisiin hyväksymään laillinen maahantulo. Ammattityövoiman maahanpääsyä olisi FDP:n mielestä helpotettava ja samalla hylkäyksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista nopeutettava.
EU:lta liberaalipuolue vaatii selkeitä sääntöjä, joilla estetään kertaalleen turvapaikan saaneiden siirtyminen toiseen EU-maahan anomaan uudestaan turvapaikkaa.
Euroopan ulkorajoille FDP haluaa eurooppalaisia pakolaiskeskuksia, joissa käsitellään anomukset ennen kuin matka jatkuu sisämaahan.
BSW ei halua työperäistä maahanmuuttoa kehitysmaista
Eurovaaleissa on mukana omilla ehdokkaillaan myös kannatusta vauhdilla kasvattava Linkestä lohjennut ”Bündnis Sahra Wagenknecht” -puolue (BSW). Uusi vasemmistopuolue ajaa kristillisdemokraattien ja AfD:n tavoin rajavalvonnan tiukentamista sekä turvapaikka-anomusten käsittelyn siirtämistä kolmanteen valtioon.
Se vaatii Euroopalta toimia pakolaisuuden ja siirtolaisuuden syiden poistamiseen ulko-, kauppa- ja talouspolitiikan avulla sekä aseidenvientikieltoa kriisialueille.
Ammattityövoiman houkuttelun kehittyvistä maista Wagenknechtin puolue torjuu sillä perusteella, että kukin maa tarvitsee itse omat koulutetut kansalaisensa. Saksaan ammattityövoimaa saadaan sen mukaan omasta maasta ja muista kuin kehitysmaista nostamalla palkkoja.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pakolaiskeskukset turvapaikkakäsittely takaisintyöntö laillinen maahanmuutto turvallinen kolmas maa osavaltiovaalit siirtolaispolitiikka islamistinen terrorismi Schengen-sopimus kehitysmaat laittomasti maassa oleskelevat Työperäinen maahanmuutto Angela Merkel Saksa Eurovaalit maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliisi kielsi kansalliskonservatiivien kokouksen Brysselissä – tuomioistuin perui kiellon
Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia
Koraani on Saksan muslimikoululaisille tärkeämpi kuin Saksan laki – joka kolmas hyväksyy väkivallan jos Allahia pilkataan
Pakolaispolitiikasta on tulossa saksalaisille eurovaalien tärkein teema – islamistien vaatimus Saksan muuttamisesta islamilaiseksi valtioksi kuumentaa vaalikampanjaa
Purra: Suomen on korkea aika karistaa EU-mallioppilaan rippeet pois
Rostila: Laitaoikeiston nousussa kansanvalta puhuu
Irlantilaiset saivat tarpeekseen laittomista siirtolaisista – huoli omasta selviytymisestä ajaa kantavästön barrikadeille
Ruohonen-Lerner valaisee todellisuutta meppien aktiivisuusvertailun takana – varapuhemies Hautalalle kertynyt “touhupisteitä” vähäisellä vaivalla
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.