Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista osoittaa, että Helsingissä jo useampi kuin joka kolmas työtön on maahanmuuttajataustainen. Espoon työttömistä maahanmuuttajien osuus on 42,2 prosenttia ja Vantaalla 43,6 prosenttia. Maahanmuuttajien suuri osuus työttömistä näissä kaupungeissa johtuu osin myös siitä, että maahanmuuttajat ovat Suomessa pitkälti hakeutuneet asumaan pääkaupunkiseudulle.
Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan työllisty juuri sen paremmin muuallakaan Suomessa. Maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat pääkaupunkiseudun ohella suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa, Turussa, Uudessakaupungissa ja Keravalla.
Suurin maahanmuuttajien osuus kunnan työttömistä oli Närpiön kunnassa Pohjanmaalla, jossa maahanmuuttajien osuus kunnan työttömistä oli vuoden 2022 lopussa jopa 65,5 prosenttia. Närpiön maahanmuuttajista siis jopa kaksi kolmasosaa oli työttömiä.
Suomen Perustan tutkimuksessa käytetyt tilastotiedot ovat peräisin vuodelta 2022, joka on uusin saatavilla oleva tilastovuosi.
Ruotsinkielisissä kunnissa moni töitä vailla
Korsnäsissä maahanmuuttajataustaisten osuus kunnan työttömistä on 57,3 prosenttia, Lemlandissa 50 prosenttia ja Maarianhaminassa 43,9 prosenttia. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien työttömistä selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestössä on vain vähän työttömiä. Siitä huolimatta maahanmuuttajien osuus näiden kuntien työttömistä on sangen suuri.
Pääkaupunkiseudun lisäksi maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat suuria myös muualla Suomessa. Turussa tämä osuus on 27,9 prosenttia, Keravalla 25,9 prosenttia ja Uudessakaupungissa 26 prosenttia.
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei tuoreen tutkimuksen mukaan näyttäisi pitävän paikkaansa.
Perustan tutkimus osoittaa myös, että työikäiset 18–64-vuotiaat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Kelan myöntämien sosiaalitukien saajissa lähes koko Suomessa.
Esimerkiksi peräti 82 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajissa on enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä. Työttömyysturvaetuuksien saajia oli puolestaan kaikkien maahanmuuttajien joukossa 92 prosentissa Suomen kunnista enemmän kuin paikallisessa kantaväestössä.
Töissä olevat maahanmuuttajat maksavat vain vähän veroja
Tutkimus osoittaa myös, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, sillä töissä olevat maahanmuuttajat työllistyvät pitkälti matalan palkkatason työtehtäviin.
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätuloja 25–60-vuotiailta ja verrataan tulojen keskiarvoa suomalaiseen kantaväestöön.
Suomalaisen kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo vuonna 2022 oli 38 310 euroa ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten keskiarvo vain 24 250 euroa eli yli kolmasosan vähemmän kuin kantaväestöllä.
Tutkimus osoittaakin, että maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen osuudet jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä. Tämä on ongelma kuntataloudelle, sillä maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin muutkin asukkaat, mutta ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen jää kauaksi kantaväestöstä.
Ajatuspaja Suomen Perustan koko tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista on luettavissa verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi.
