

LEHTIKUVA
Maahanmuuttajien rikollisuustaso kantaväestöä korkeampi
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkimuksen mukaan muutamat maahanmuuttajaryhmät tekevät enemmän rikoksia kuin kantaväestö.
Joidenkin maahanmuuttajaryhmien rikollisuustasot väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikoksissa ovat selvästi kantaväestöä korkeammat, tutkimuksessa todetaan. Syitä tähän ilmiöön on esitetty useita. Esimerkiksi muuttaminen täysin uuteen ympäristöön ja kulttuuriin vaikuttaa. Varsinkin jos henkilöllä on vaikeuksia sopeutua, riski rikoksen tekoon kasvaa. Merkittäviä syitä ovat työttömyys, koulutuksen puute ja alhainen tulotaso. Myös nuorten maahanmuuttajamiesten suuri osuus selittää rikosmäärien eroja: kansallisuudesta riippumatta nuoret miehet syyllistyvät esimerkiksi naisia enemmän rikoksiin.
Kun nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon, kantaväestön ja maahanmuuttajien rikollisuusluvut tasoittuvat jonkin verran. Ja vaikka tasoerot rikoksien määrissä kantaväestöön verrattuna ovat suuria, valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikokseen. Riippuen maahanmuuttajaryhmästä, enintään kymmenen prosenttia heistä on ollut epäiltynä rikoksesta.
Raiskausrikoksien hälyttävät luvut
Vaikka ikä- ja sukupuolijakauma vaikuttaa rikollisuustasoihin, raiskausrikosten määrä pysyy vakioinnista huolimatta hälyttävän suurena.
– Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneiden miesten rikollisuustasoerot raiskausrikoksissa on 17-kertainen kantaväestöön verrattuna, kun taas Itä-Euroopassa – Venäjää lukuun ottamatta – syntyneiden miesten kohdalla sama luku on kymmenkertainen, tutkimuksessa kerrotaan.
Myös muissa rikostyypeissä erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä.
Afrikassa syntyneiden ryöstörikoksien taso syntyperäisiin suomalaisiin nähden on kymmenkertainen. Sen sijaan Latinalaisessa Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Euroopassa syntyneiden sekä suomenruotsalaisten rikollisuustaso ryöstöissä on syntyperäisiä suomalaisia matalampi.
Pahoinpitelyrikollisuudessa erottuvat Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Ikä- ja sukupuolijakauman jälkeen rikollisuustaso on syntyperäisiin suomalaisiin nähden kuusikertainen. Matalampi pahoinpitelyrikollisuuden taso kantaväestöön nähden on Itä-Aasiassa, Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa syntyneillä sekä suomenruotsalaisilla.
Tasoerot merkityksellisiä
Maahanmuuttajien rikollisuus on kiistanalainen aihe erityisesti tutkimuksen kohteena. Asia nähdään ongelmallisena, koska tuloksia voidaan käyttää leimaamiseen.
– Rasistisia mielipiteitä ja uhkakuvia leviää ilman tutkimustakin. Tosiseikkoihin pohjautuva tieto on kuitenkin aina parempaa kuin enemmän tai vähemmän perusteettomat oletukset, tutkimuksessa todetaan.
Rikollisuuden tason tai rakenteiden eroja väestöryhmien välillä ei pidä ottaa kevyesti, ja siksi niitä on syytä tutkia.
– Luvut kertovat todellisista ongelmista. Rikollisuustaso on hyvä indikaattori kaiken tyyppisille sosiaalisille ongelmille, jotka ajan myötä pahentuvat, jos niihin ei puututa.
Ulkomaalaiset rikoksen tekijöinä
Kun puhutaan maahanmuuttajien rikollisuustasosta, on tärkeää erottaa ne ulkomaalaisten eli ulkomailla asuvien henkilöiden Suomessa tekemistä rikoksista. Ulkomaalaisten osuus rikoksesta epäillyistä on erittäin suuri muun muassa veropetoksissa (34 %), törkeissä varkauksissa(33 %), salakuljetusrikoksissa (32 %), törkeissä maksuvälinepetoksissa(24 %) ja lievissä alkoholirikoksissa (23 %).
Ulkomaalaiset tekevät Suomessa vuosittain noin 29 000 rikosta, joista puolet ovat liikennerikoksia. Ulkomaalaisryhmien rikollisuuden välillä on huomattavia rakenteellisia eroja. Liettuasta, Itä-Balkanilta ja Valko-Venäjältä tulevien rikokset ovat pääosin omaisuusrikoksia, jotka luokitellaan ammattimaiseen rikollisuuteen. Virosta ja Ruotsista tulevien rikokset ovat pääosin liikennerikkomuksia.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa

Näillä ohjeilla takuuvarma turvapaikka: harjoittele, näyttele uhria, heiluta käsiä, elehdi

Eerola: Oleskeluluvat vastaamaan todellista tilannetta

ISIS-taistelijat ostavat syyrialaispasseja

Soini: Maahanmuuttolinja kiristyy huomattavasti

EU runnoi turvapaikkakiintiöt – jihadistit värväämässä turvapaikanhakijoita?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää