LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: “Tämä ei ole rasismia vaan realismia”
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimistulokset ja kielen osaaminen ovat selkeästi heikompia kuin valtaväestöllä. Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikosta kielitaidosta ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun. – Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanoa ääneen, ei kyse ole rasismista vaan siitä, että ongelmat halutaan ratkaista.
– Suomi oli Pisa-tuloksissa kärkimaa 2000-luvun alussa, jolloin vieraskielisten oppilaiden määrä maassamme oli pieni. Esimerkiksi Espoossa vuonna 1998 vieraskielisten osuus kaikilla oppimisalueilla oli alle 5 prosenttia. Nyt meillä on peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa ei puhuta enää lainkaan suomea, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.
Espoossa ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on korkeimmillaan yli 50 prosenttia. Turusta löytyy koulu, jonka oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Jos taustoista ei puhuta, jäävät riskit tunnistamatta
Koposen mukaan suomalainen peruskoulu on ollut suuri menestystarina, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Peruskouluaan päättävät ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat suomalaisia lukutaidossa jäljessä osaamisen tasolla jopa kolme vuotta ja matematiikassa kaksi vuotta.
Vastaavasti toisen polven maahanmuuttajanuoret, joiden vanhemmat ovat tulleet Suomeen ennen lapsensa syntymää, ovat jäljessä keskimäärin runsaan vuoden, vaikka ovat käyneet täysimittaisesti suomalaisen peruskoulun.
– Asiantuntijat ja kansainväliset esimerkit varoittavat julkisen keskustelun tärkeydestä. Mikäli oppilaiden taustoista ei puhuta, jäävät niihin liittyvät riskit tunnistamatta. Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanotaan ääneen, ei ole kyse rasismista vaan realismista ja siitä, että ongelma halutaan ratkaista, kommentoi Koponen.
Kielitaidon vaatiminen on ratkaisun avain
Maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin vielä 2000-luvun alussa ennen massamaahanmuuttoa, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen. Nykyisessä ympäristössä maahanmuuttajataustaisilla luokilla kielen oppiminen on lähes mahdotonta, kun vertaisoppimista ei enää tapahdu. Myös opettajien jaksaminen on Koposen mukaan kovilla.
– Punavihreän hallituksemme ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu. Tämä näkyy kaikissa tilastoissa ja tutkimustiedoissa. Meidän täytyy vaatia kielen oppimista, sillä se on avain ongelman ratkaisuun, lataa Koponen.
– Demaripääministerimme voisi kuunnella naapurimaamme Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Anderssonin linjauksia, joiden mukaan jatkossa Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän. Nuorten pitää mennä kouluun, ja vanhempien on opeteltava ruotsin kieli ja mentävä töihin tai kouluttauduttava ammattiin. Tämän täytyy olla myös Suomen linja asioita turhaan kaunistelematta, Koponen päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttajataustaiset oppilaat maahanmuuton ongelmat Magdalena Andersson kielitaitovaatimus punavihreä hallitus Pisa-tutkimus oppimisvaikeudet Ari Koponen kielitaito Peruskoulu massamaahanmuutto Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”
Koulujen eriytyminen kiihtyy – vasemmisto ehdottaa valinnanvapauden rajoittamista, mutta löytyisikö parempiakin keinoja?
Ruotsin hallitusta arvostellaan Pisa-oppimistulosten peukaloinnista – selityksenä maahanmuuttajien kehno kielitaito
Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Kännykät pois oppitunneilta – Ari Koponen: ”Tämä olisi yksi ratkaisu oppimisen ongelmiin”
Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”
Koponen: “Ennen vartijoiden palkkaamista kouluihin olisi paljon muitakin keinoja käytettävissä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi”
Länsiväylä: Väkivaltaa, rauhattomuutta ja rasismisyytöksiä Espoon kouluissa
Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: “Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää