Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: “Tämä ei ole rasismia vaan realismia”

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimistulokset ja kielen osaaminen ovat selkeästi heikompia kuin valtaväestöllä. Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikosta kielitaidosta ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun. – Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanoa ääneen, ei kyse ole rasismista vaan siitä, että ongelmat halutaan ratkaista.

– Suomi oli Pisa-tuloksissa kärkimaa 2000-luvun alussa, jolloin vieraskielisten oppilaiden määrä maassamme oli pieni. Esimerkiksi Espoossa vuonna 1998 vieraskielisten osuus kaikilla oppimisalueilla oli alle 5 prosenttia. Nyt meillä on peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa ei puhuta enää lainkaan suomea, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.

Espoossa ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on korkeimmillaan yli 50 prosenttia. Turusta löytyy koulu, jonka oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Jos taustoista ei puhuta, jäävät riskit tunnistamatta

Koposen mukaan suomalainen peruskoulu on ollut suuri menestystarina, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Peruskouluaan päättävät ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat suomalaisia lukutaidossa jäljessä osaamisen tasolla jopa kolme vuotta ja matematiikassa kaksi vuotta.

Vastaavasti toisen polven maahanmuuttajanuoret, joiden vanhemmat ovat tulleet Suomeen ennen lapsensa syntymää, ovat jäljessä keskimäärin runsaan vuoden, vaikka ovat käyneet täysimittaisesti suomalaisen peruskoulun.

– Asiantuntijat ja kansainväliset esimerkit varoittavat julkisen keskustelun tärkeydestä. Mikäli oppilaiden taustoista ei puhuta, jäävät niihin liittyvät riskit tunnistamatta. Kun maahanmuuton ongelmat uskalletaan sanotaan ääneen, ei ole kyse rasismista vaan realismista ja siitä, että ongelma halutaan ratkaista, kommentoi Koponen.

Kielitaidon vaatiminen on ratkaisun avain

Maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin vielä 2000-luvun alussa ennen massamaahanmuuttoa, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen. Nykyisessä ympäristössä maahanmuuttajataustaisilla luokilla kielen oppiminen on lähes mahdotonta, kun vertaisoppimista ei enää tapahdu. Myös opettajien jaksaminen on Koposen mukaan kovilla.

– Punavihreän hallituksemme ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu. Tämä näkyy kaikissa tilastoissa ja tutkimustiedoissa. Meidän täytyy vaatia kielen oppimista, sillä se on avain ongelman ratkaisuun, lataa Koponen.

– Demaripääministerimme voisi kuunnella naapurimaamme Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Anderssonin linjauksia, joiden mukaan jatkossa Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän. Nuorten pitää mennä kouluun, ja vanhempien on opeteltava ruotsin kieli ja mentävä töihin tai kouluttauduttava ammattiin. Tämän täytyy olla myös Suomen linja asioita turhaan kaunistelematta, Koponen päättää.