LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Ruotsin työsuojeluvirasto (Myndigheten för arbetsmiljökunskap) on tehnyt selvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa “tietyn ihmisryhmän syrjäytymisen yhteyttä työperäiseen stressiin”.
Selvityksessä ei kartoiteta kohderyhmän omaa suhtautumista työntekoon, vaan pohditaan sitä, miten muut eli työnantaja sekä työpaikan yhdyshenkilöt voisivat toimia, jotteivät ulkomaalaiset työntekijät tuntisi oloansa epämukavaksi arjen aherruksen tiimellyksessä.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että taustaltaan varsinkin Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat ihmiset ovat erityisen alttiina työperäiselle stressille sekä terveysongelmille. Ihmiset ovat kertomansa mukaan kokeneet kiusaamista sekä syrjintää työpaikalla ja heiltä on vaadittu paljon suhteessa muihin.
Johto, työtovererit tai ammattiliitot eivät ole tukeneet heitä kertomusten mukaan yhtä paljon kuin muita työntekijöitä. Eräs ulottuvuus ja selittävä tekijä koetulle syrjinnälle voi olla myös henkilön muu kuin kristinusko.
Syrjäytymisen uhan alla oleva ryhmä raportoi strressin mukanaan tuomasta ahdistuksesta, masennuksesta, väsymyksestä ja lisääntyneestä palautumistarpeesta työpäivän päätyttyä. Pitkittyessään kokonaisuus saattaa jopa johtaa vakavaan sairastumiseen.
Työsuojeluviraston selvityksestä nousseessa keskustelussa on otettu esiin muun muassa Ruotsin yleisradio SVT:ssä kolme vuotta sitten tehty sisäinen tutkimus, jossa syvähaastateltiin 20 yhtiön työntekijää, jotka ovat itse syntyneet tai ainakin toinen heidän vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla.
Tulosten mukaan SVT:n työympäristö oli ongelmallinen, eikä johto edustanut monikulttuurista todellisuutta. Yritys ei myöskään hyödynnä riittävästi taloon kertynyttä erikoisosaamista:
– Kärsin valtavasta vähemmistöstressistä ja olen väsynyt taistelemaan. Olen taistellut niin helvetin kovaa ja kauan tuodakseni esille toisen näkökulman, kertoi syvähaastateltu journalisti.
– Ruotsin demografiatodellisuus unohtuu helposti. Ulkomaalaistaustaiset eivät voi olla otsikossa ainoastaan silloin, kun otsikoissa ovat rikokset tai sosiaaliset ongelmat, tilitti toinen toimittaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
