LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Ruotsin työsuojeluvirasto (Myndigheten för arbetsmiljökunskap) on tehnyt selvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa “tietyn ihmisryhmän syrjäytymisen yhteyttä työperäiseen stressiin”.
Selvityksessä ei kartoiteta kohderyhmän omaa suhtautumista työntekoon, vaan pohditaan sitä, miten muut eli työnantaja sekä työpaikan yhdyshenkilöt voisivat toimia, jotteivät ulkomaalaiset työntekijät tuntisi oloansa epämukavaksi arjen aherruksen tiimellyksessä.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että taustaltaan varsinkin Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat ihmiset ovat erityisen alttiina työperäiselle stressille sekä terveysongelmille. Ihmiset ovat kertomansa mukaan kokeneet kiusaamista sekä syrjintää työpaikalla ja heiltä on vaadittu paljon suhteessa muihin.
Johto, työtovererit tai ammattiliitot eivät ole tukeneet heitä kertomusten mukaan yhtä paljon kuin muita työntekijöitä. Eräs ulottuvuus ja selittävä tekijä koetulle syrjinnälle voi olla myös henkilön muu kuin kristinusko.
Syrjäytymisen uhan alla oleva ryhmä raportoi strressin mukanaan tuomasta ahdistuksesta, masennuksesta, väsymyksestä ja lisääntyneestä palautumistarpeesta työpäivän päätyttyä. Pitkittyessään kokonaisuus saattaa jopa johtaa vakavaan sairastumiseen.
Työsuojeluviraston selvityksestä nousseessa keskustelussa on otettu esiin muun muassa Ruotsin yleisradio SVT:ssä kolme vuotta sitten tehty sisäinen tutkimus, jossa syvähaastateltiin 20 yhtiön työntekijää, jotka ovat itse syntyneet tai ainakin toinen heidän vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla.
Tulosten mukaan SVT:n työympäristö oli ongelmallinen, eikä johto edustanut monikulttuurista todellisuutta. Yritys ei myöskään hyödynnä riittävästi taloon kertynyttä erikoisosaamista:
– Kärsin valtavasta vähemmistöstressistä ja olen väsynyt taistelemaan. Olen taistellut niin helvetin kovaa ja kauan tuodakseni esille toisen näkökulman, kertoi syvähaastateltu journalisti.
– Ruotsin demografiatodellisuus unohtuu helposti. Ulkomaalaistaustaiset eivät voi olla otsikossa ainoastaan silloin, kun otsikoissa ovat rikokset tai sosiaaliset ongelmat, tilitti toinen toimittaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
