SU
Maahanmuuttajanaisille poliittinen koti perussuomalaisista
Haitallisen maahanmuuton ehkäisy ja ihmisläheinen perhepolitiikka. Siinä on kaksi keskeistä syytä, miksi maahanmuuttajanaisesta voi tulla perussuomalainen.
Näin kävi Kangasalla asuvalle Saynur Soramiehelle ja kotkalaiselle Joy Aallolle. Molemmat löysivät Perussuomalaisista puolueen, jonka listoille he asettuivat ehdolle kuntavaaleissa 2021.
Saynur Soramies kertoo liittyneensä puolueeseen sen jälkeen, kun oli tutustunut perussuomalaisten kanssa ja perehtynyt puolueohjelmaan.
– Huomasin, että he ovat samaa mieltä kuin minä ilmastopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, perhepolitiikasta ja sukupuolipolitiikasta.
Katso ”Meillä on asiaa”, jossa Joy Aalto ja Saynur Soramies kertovat, miksi he valitsivat perussuomalaiset (juttu jatkuu videoikkunan alla):
Youtube, 19 min.
”Kaikki eivät kuulu tänne”
Saynur ja Joy ovat asuneet Suomessa 16 vuotta. He työskentelevät hoitoalalla: Joy sairaalahuoltajana ja Saynur monikulttuurisuuteen ja psykoterapiaan erikoistuneena sairaanhoitajana.
Kummankin naisen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on kriittinen. Molempia ihmetytti turvapaikanhakijoiden massiivinen tulo Suomeen vuonna 2015.
– Missä ovat lapset, naiset ja vanhukset, kysyi Joy Aalto silloin. Kuten hyvin tiedämme, kaikista vähäosaisimpia ihmisiä näkyi turvanhakijoiden joukossa vain vähän, sillä monet tulijat olivat nuoria miehiä Lähi-idästä. Pääosin nuorukaiset eivät täyttäneet turvapaikkakriteerejä, mutta siltikin he saivat tulla ja jäädä. Saynur Soramiehen mielestä tällainen politiikka ei välittänyt Suomesta mielikuvaa vahvana ja johdonmukaisena valtiona, jota tulijan olisi ollut syytä kunnioittaa.
– Missä olivat orjuutetut ja raiskatut jesidinaiset, jotka oikeasti olisivat tarvinneet apua nimenomaan länsimaista eli meiltä, ihmettelee Saynur vielä kuusi vuotta turvapaikkakriisin jälkeen. Soramies kirjoitti aiheesta blogitekstin lokakuussa 2015. Tekstissään hän totesi: ”Nyt pitää toimia nopeasti ja lähettää välittömästi kotimaahansa ne, jotka eivät kuuluisi tänne.”
Tällä hän tarkoitti turvapaikanhakijoita, jotka eivät olleet oikeasti turvan tarpeessa.
Myös Joy on kritisoinut turvapaikkapolitiikkaa ja miettinyt, mitä se kaikki on mahtanut maksaa.
– Jos haluaa asua Suomessa on opeteltava kieli, hankittava koulutus ja mentävä töihin. Yhteiskunnalla ei ole varaa sellaiseen maahanmuuttoon, missä maahanmuuttaja ei halua sopeutua yhteiskuntaan, Joy Aalto sanoo.
Vääristynyt naiskuva on riski myös maahanmuuttajanaisille
Joy Aallon kotimaassa, buddhalaisessa Thaimaassa, naisen asema on hänen mukaansa samankaltainen kuin Suomessa. – Naiset ovat tasa-arvoisia.
Saynur Soramies puolestaan on nähnyt, ettei sukupuolten tasa-arvo ole itsestäänselvyys. Kahden erilaisen kulttuurin kasvattina hän kasvoi Saksassa ja Turkissa sekä islamin että kristinuskon mukaan. Vanhempana hän valitsi kristinuskon omaksi uskonnokseen.
– Emme saa antaa pois vapauksia ja oikeuksiamme, joiden puolesta olemme taistelleet, hän sanoo ja viittaa niihin miehiin, joiden naiskuva on aivan erilainen kuin se, mihin modernit naiset ovat tottuneet. Epäterve naiskuva ei Soramiehen mukaan heikennä vain suomalaisnaisten asemaa vaan myös maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa.
Vanhemmalle sukupolvelle annettava arvostusta
Joy Aalto ja Saynur Soramies ovat löytäneet Suomesta kodin, jonne he ovat lapsineen saaneet asettua.
– Kotimaa ei ole minulle vain se maa, josta ihminen on lähtöisin. Kotimaa voi olla maa, johon on tullut asumaan, elämään ja jossa tavoite on tulla aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Siksi koen Suomen kotimaakseni, Saynur sanoo.
Joy Aalto on viihtynyt Suomessa ja erityisesti metsässä. Kesäisin hän kerää marjoja ja sieniä ja myy niitä torilla. Siellä hän kohtaa ihmisiä, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumisia ja joilta hän kuulee tarinoita eletystä elämästä.
– Vanhempi sukupolvi on tehnyt kovan työn tämän yhteiskunnan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin eteen. Tälle työlle täytyy antaa arvostus ja taata ihmisarvoinen elämä, Joy toivoo.
Saynur ajattelee samalla tavalla: ikäihmiset ovat sentään rakentaneet hyvinvointivaltion.
– Kyllä Suomella on tarpeeksi rahaa! Kysymys on enemmän siitä, miten rahaa käytetään. Prioriteetit on laitettava kuntoon. Yhteiskunnan moraalisuutta mitataan sillä, miten se kohtelee kaikista heikoimpia.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää