SU
Maahanmuuttajanaisille poliittinen koti perussuomalaisista
Haitallisen maahanmuuton ehkäisy ja ihmisläheinen perhepolitiikka. Siinä on kaksi keskeistä syytä, miksi maahanmuuttajanaisesta voi tulla perussuomalainen.
Näin kävi Kangasalla asuvalle Saynur Soramiehelle ja kotkalaiselle Joy Aallolle. Molemmat löysivät Perussuomalaisista puolueen, jonka listoille he asettuivat ehdolle kuntavaaleissa 2021.
Saynur Soramies kertoo liittyneensä puolueeseen sen jälkeen, kun oli tutustunut perussuomalaisten kanssa ja perehtynyt puolueohjelmaan.
– Huomasin, että he ovat samaa mieltä kuin minä ilmastopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, perhepolitiikasta ja sukupuolipolitiikasta.
Katso ”Meillä on asiaa”, jossa Joy Aalto ja Saynur Soramies kertovat, miksi he valitsivat perussuomalaiset (juttu jatkuu videoikkunan alla):
Youtube, 19 min.
”Kaikki eivät kuulu tänne”
Saynur ja Joy ovat asuneet Suomessa 16 vuotta. He työskentelevät hoitoalalla: Joy sairaalahuoltajana ja Saynur monikulttuurisuuteen ja psykoterapiaan erikoistuneena sairaanhoitajana.
Kummankin naisen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on kriittinen. Molempia ihmetytti turvapaikanhakijoiden massiivinen tulo Suomeen vuonna 2015.
– Missä ovat lapset, naiset ja vanhukset, kysyi Joy Aalto silloin. Kuten hyvin tiedämme, kaikista vähäosaisimpia ihmisiä näkyi turvanhakijoiden joukossa vain vähän, sillä monet tulijat olivat nuoria miehiä Lähi-idästä. Pääosin nuorukaiset eivät täyttäneet turvapaikkakriteerejä, mutta siltikin he saivat tulla ja jäädä. Saynur Soramiehen mielestä tällainen politiikka ei välittänyt Suomesta mielikuvaa vahvana ja johdonmukaisena valtiona, jota tulijan olisi ollut syytä kunnioittaa.
– Missä olivat orjuutetut ja raiskatut jesidinaiset, jotka oikeasti olisivat tarvinneet apua nimenomaan länsimaista eli meiltä, ihmettelee Saynur vielä kuusi vuotta turvapaikkakriisin jälkeen. Soramies kirjoitti aiheesta blogitekstin lokakuussa 2015. Tekstissään hän totesi: ”Nyt pitää toimia nopeasti ja lähettää välittömästi kotimaahansa ne, jotka eivät kuuluisi tänne.”
Tällä hän tarkoitti turvapaikanhakijoita, jotka eivät olleet oikeasti turvan tarpeessa.
Myös Joy on kritisoinut turvapaikkapolitiikkaa ja miettinyt, mitä se kaikki on mahtanut maksaa.
– Jos haluaa asua Suomessa on opeteltava kieli, hankittava koulutus ja mentävä töihin. Yhteiskunnalla ei ole varaa sellaiseen maahanmuuttoon, missä maahanmuuttaja ei halua sopeutua yhteiskuntaan, Joy Aalto sanoo.
Vääristynyt naiskuva on riski myös maahanmuuttajanaisille
Joy Aallon kotimaassa, buddhalaisessa Thaimaassa, naisen asema on hänen mukaansa samankaltainen kuin Suomessa. – Naiset ovat tasa-arvoisia.
Saynur Soramies puolestaan on nähnyt, ettei sukupuolten tasa-arvo ole itsestäänselvyys. Kahden erilaisen kulttuurin kasvattina hän kasvoi Saksassa ja Turkissa sekä islamin että kristinuskon mukaan. Vanhempana hän valitsi kristinuskon omaksi uskonnokseen.
– Emme saa antaa pois vapauksia ja oikeuksiamme, joiden puolesta olemme taistelleet, hän sanoo ja viittaa niihin miehiin, joiden naiskuva on aivan erilainen kuin se, mihin modernit naiset ovat tottuneet. Epäterve naiskuva ei Soramiehen mukaan heikennä vain suomalaisnaisten asemaa vaan myös maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa.
Vanhemmalle sukupolvelle annettava arvostusta
Joy Aalto ja Saynur Soramies ovat löytäneet Suomesta kodin, jonne he ovat lapsineen saaneet asettua.
– Kotimaa ei ole minulle vain se maa, josta ihminen on lähtöisin. Kotimaa voi olla maa, johon on tullut asumaan, elämään ja jossa tavoite on tulla aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Siksi koen Suomen kotimaakseni, Saynur sanoo.
Joy Aalto on viihtynyt Suomessa ja erityisesti metsässä. Kesäisin hän kerää marjoja ja sieniä ja myy niitä torilla. Siellä hän kohtaa ihmisiä, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumisia ja joilta hän kuulee tarinoita eletystä elämästä.
– Vanhempi sukupolvi on tehnyt kovan työn tämän yhteiskunnan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin eteen. Tälle työlle täytyy antaa arvostus ja taata ihmisarvoinen elämä, Joy toivoo.
Saynur ajattelee samalla tavalla: ikäihmiset ovat sentään rakentaneet hyvinvointivaltion.
– Kyllä Suomella on tarpeeksi rahaa! Kysymys on enemmän siitä, miten rahaa käytetään. Prioriteetit on laitettava kuntoon. Yhteiskunnan moraalisuutta mitataan sillä, miten se kohtelee kaikista heikoimpia.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää