
PS-Nuoriso: Sosiaaliturva on suomalaisia varten
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta, sillä ulkomaalaisperäinen väestönkasvu ei suinkaan tue verotulojen kehitystä. Omien erityispalvelujensa lisäksi maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin muutkin asukkaat, mutta ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen kunnallisverojen muodossa jää kauaksi kantaväestöstä.
Verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi julkaistu rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus Suomen kunnissa maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käytetyistä julkisista palveluista osoittaa yksiselitteisesti, että valtaosa maahanmuutosta tuo selvästi enemmän kuluja kuin kasvattaa verotuloja.
Tutkimuksessa käytetyt tilastotiedot ovat peräisin vuodelta 2022, joka on uusin saatavilla oleva tilastovuosi.
Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja julkiset palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat kuitenkin maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä on aiheuttanut kuntien talouksiin rahoitusvajeen, joka kunnan on täytynyt paikata. Käytännössä vaihtoehtoina on vain joko kunnan veroasteen nosto tai velanotto.
Kuntien tehtäviä ovat esimerkiksi peruskoulutus ja varhaiskasvatus, liikenne- ja ympäristöpalvelut ja perusinfrastruktuuri. Myös perusterveydenhuollon, pelastustoimen ja sosiaalipalvelujen järjestäminen kuului kunnille ennen kuin sote-uudistus siirsi nämä tehtävät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, samalla siirtäen verotuksen painopistettä kunnallisveroista valtion tuloveroon.
Maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Keravalla.
Vihannestuotannostaan tunnetun Närpiön kunnassa maahanmuuttajien osuus kunnan työttömistä on peräti 65,5 prosenttia, Vantaalla 43,6 prosenttia, Espoossa 42,2 prosenttia ja Helsingissä 34 prosenttia.
Työikäiset 18–64-vuotiaat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Kelan myöntämien sosiaalitukien saajissa lähes koko Suomessa. Esimerkiksi peräti 82 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajissa on enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Työttömyysturvaetuuksien saajia oli kaikkien maahanmuuttajien joukossa 92 prosentissa Suomen kunnista enemmän kuin paikallisessa kantaväestössä. Tutkimus on siten samansuuntainen kuin esimerkiksi Iltalehden viime keväänä julkaisema tieto, jonka mukaan vieraskielisten prosenttiosuus Kelan maksamista tuista lähestyy pääkaupunkiseudulla eräissä tukityypeissä jo 50 prosenttia.
Käytännössä kaikki ne kunnat, joissa maahanmuuttajat saavat vähemmän tukia kuin kunnan kantaväestö, ovat pieniä kuntia, joissa on vain vähän maahanmuuttajia.
Suomen Perustan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaryhmissä on kuitenkin eroja.
Sosiaalietuuksien saajista suurimpana ryhmänä erottautuu suurien pakolaismaiden (Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria) maahanmuuttajat, joiden edustajissa on kaikissa tutkimuksessa huomioiduissa kunnissa enemmän toimeentulotuen saajia kuin kantaväestössä. Jos sen sijaan tarkastellaan vain länsimaalaisia, niin tämän maahanmuuttajaryhmän osalta 35 prosentissa Suomen kunnista länsimaalaisissa oli enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätuloja 25–60-vuotiailta. Tulokset osoittavat töissä olevien maahanmuuttajien sijoittuvan pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle. Tällöin myös veronmaksukyky on heikko.
Yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot ovat tutkimusaineistossa vuodelta 2022. Suomalaisen kantaväestön keskiarvo vuonna 2022 oli 38 310 euroa ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten keskiarvo vain 24 250 euroa eli yli kolmasosan vähemmän kuin kantaväestöllä.
Maksettujen kunnallisverojen osalta tutkimuksessa vertaillaan kuntakohtaisesti eri maahanmuuttajaryhmien maksamia kunnallisveroja kantaväestön maksamiin kunnallisveroihin. Esitetyissä tuloksissa vertaillaan kuntien 18–64-vuotiasta maahanmuuttajaväestöä kuntien 18–64-vuotiaaseen kantaväestöön. Vertailun kohteena ovat kunnan maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen keskiarvot verrattuna kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvoihin.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä: esimerkiksi Helsingissä kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskiarvo oli 47,8 prosenttia Helsingin suomalaisen kantaväestön keskiarvosta. Koko Suomen kohdalla yhteensä tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia koskeva vertailuluku oli 58,0 prosenttia. Tarkat kuntakohtaiset luvut löytyvät kuntaluvut.fi-sivulla julkaistusta interaktiivisesta kartasta.
Suomen Perustan päivitetty tutkimus selvästi tukee myös aiempia havaintoja, joiden mukaan maahanmuutto on käynyt erittäin kalliiksi kaikille länsimaille – siis myös suomalaisille veronmaksajille.
Maahanmuuton vaikutuksia julkistaloudelle on tutkittu esimerkiksi Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun tutkimuksessa Borderless Welfare State – The Consequences of Immigration for Public Finances.
Hollantilaistutkimuksessa on selvitetty maahanmuuton julkisen talouden elinkaarivaikutukset, ja johtopäätös tutkimuksesta on selkeä: ainoastaan länsimaista ja Itä-Aasiasta tulevalla työ- tai opiskeluperustaisella maahanmuutolla on positiiviset julkisen talouden nettovaikutukset vastaanottavalle yhteiskunnalle. Matalapalkkaisia töitä tekevillä maahanmuuttajilla julkistaloudelliset elinkaarivaikutukset ovat lähellä nollaa tai negatiiviset. Negatiivisiksi ne muuttuvat viimeistään, kun otetaan huomioon perheenyhdistämiset sekä Hollannissa syntynyt toinen maahanmuuttajasukupolvi.
Tutkimuksessa viitataan myös Tilastokeskuksen tutkimukseen sekä tuoreehkoon suomalaiseen väitöstutkimukseen, jotka osoittavat, että maahanmuutto on taloudellisesti haitallista paitsi kantaväestön veronmaksajille myös Suomessa jo oleville maahanmuuttajille, sillä maahanmuutto laskee matalasti koulutettujen palkkoja eräillä aloilla.
Isa Kuosmasen taloustieteen väitöskirjan mukaan EU:n itälaajeneminen aiheutti Suomessa eräissä rakennusalan ammateissa pysyvän 1 700 euron suuruisen vuosittaisen ansionmenetyksen suhteessa henkilöihin, jotka työskentelivät maahanmuutolle vähemmän nojautuvilla aloilla.
Laboren viime vuonna julkaistussa tutkimuspaperissa puolestaan tarkasteltiin saatavuusharkinnan alueellisen poistamisen vaikutuksia. Tutkimuspaperin tulosten mukaan saatavuusharkinnan alueellinen poistaminen laskee pienituloisten suomalaisten ansiotuloja entisestään. Vaikutus palkkoihin koski erityisesti palvelualoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.
Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää