Maahanmuutosta hyötyvien tahojen “maanpuolustaja”-kollektiivi lobbaa maahanmuuttoa – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Maahanmuuttolobbarien argumentit eivät pidä merivettä

Mukana maahanmuuttolobbarien porukassa on muiden muassa Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kaltaisia elinkeinoelämän lobbareita, ulkomaista halpatyövoimaa käyttäviä firmoja, kuten Attendo ja Posti, sekä oppilaitoksia ja työeläkeyhtiöitä, jotka hyötyvät kukin omalla tavallaan maahanmuutosta. Porukan outolintu on palvelualojen työntekijäjärjestö PAM, joka on suomalaisen duunarin puolustamisen sijaan hypännyt muun vasemmiston lailla maahanmuuttolobbarien kelkkaan ja lähtenyt kasvattamaan halpatyöntekijöiden määrää ajatuksenaan kasvattaa näin vasemmiston poliittista vaikutusvaltaa.

Kollektiivi kertoo toimintaansa kuuluvan ”tuottaa markkinointiviestintää, kirjoittaa yhteisiä ulostuloja suomalaisissa joukkoviestimissä sekä tehdä tapahtumayhteistyötä isojen tapahtumien yhteydessä.”

– Tällä hetkellä sivustolla esitetään lähinnä kliseisiä ”jo Fazerit ja Finlaysonit” -henkisiä väitteitä siitä, miten koko suomalainen yhteiskunta olisi kautta historian perustunut maahanmuuttoon, ja sivuston pääohjelmanumerona on kymmenen maahanmuuttoon liittyvää kriittistä väittämää, jotka sitten ”kumotaan” argumenteilla, jotka ovat toinen toistaan kehnompia, kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan.

Grönroos käy silti väitteet ja argumentit läpi kohta kohdalta.

“Maahanmuuttajat eivät tee töitä. Onko näin?”

Vastaukseksi maahanmuuttajien kerskutaan päinvastoin työllistävän 27 000 ihmistä. Tätä ei tietenkään suhteuteta mihinkään – jos viisi miljoonaa suomalaista työllistäisi ihmisiä samassa suhteessa kuin 600 000 maahanmuuttajataustaista, niin puhuttaisiin vain muutamasta sadasta tuhannesta työllisestä, mikä olisi katastrofi Suomen työllisyyden kannalta.

– Entä sitten se kysymys maahanmuuttajien töiden teosta? Lähteenä lobbarit käyttävät PTT:n taannoista tutkimusta maahanmuuttajista yrittäjinä ja palkansaajina, jossa itsessään todetaan, että: “Maahanmuuttajapalkansaajien palkkatulot ovat muiden palkansaajien palkkatuloja matalammat, ja he tekevät muita palkansaajia vähemmän työpäiviä. Maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat keskimäärin muiden yrittäjien yrittäjätuloja matalammat, mutta tässä on toimialakohtaisia eroja.”

– Asia on siis tosiaan niin, että maahanmuuttajat tekevät työtä vähemmän kuin suomalaiset ja saavat vähemmän tuloja, mikä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että maahanmuuttajat maksavat suomalaisia vähemmän veroja.

”Maahanmuuttajat eivät työllisty. Mitä sanot tähän?”

Väite yritetään kumota sillä, että Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomessa olevat maahanmuuttajat työllistyvät jo ”yli EU:n keskiarvon”. Tämä ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä esimerkiksi Suomen Perustan Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvasta kuntaluvut.fi-sivustosta löytyvät työllisyystiedot vuodelta 2022 osoittavat, että ulkomaalaisten työllisyysaste on 59,9 % ja kantasuomalaisten 75,2 %. Ja on hyvä lisäksi muistaa, että maahanmuuttajien keskipalkat jäävät pienemmiksi kuin kantaväestöllä.

– Tähän voi siis sanoa, että maahanmuuttajat työllistyvät huomattavasti heikommin kuin kantaväestö, Grönroos toteaa.

”Maahanmuuttajat vievät rahat. Uskotko?”

Lobbarit yrittävät kumota väitteen nostamalla esiin, että maahanmuuttajien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,3 miljardia euroa. Grönroos myöntää muutaman miljardin olevan sinänsä iso raha, mutta se on silti alle prosentti kaikkien suomalaisten yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta, joka liikkuu 550 miljardin suuruusluokassa.

– Lähteenä käytetään jälleen PTT:n edellä mainittua tutkimusta, josta ilmi käyvät maahanmuuttajien vähemmät työtunnit ja pienemmät palkat tarkoittavat sitä, että maahanmuuttajat myös maksavat vähemmän veroja kuin kantaväestö. Yksin tämä jo osoittaa, että maahanmuuttajat rasittavat julkista sektoria: jo nyt Suomi velkaantuu vauhdilla, sillä julkiset menot ovat tuloja suuremmat, ja jos maahan tulee vielä ihmisiä, jotka maksavat vähemmän veroja kuin keskivertokansalainen, niin kestävyysvaje kasvaa entisestään.

– Suomen Perusta on tutkinut paljon maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia, ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistot osoittavat, että erittäin harva maahanmuuttaja maksaa enemmän veroja kuin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja – neutraaliin tai positiiviseen vaikutukseen pääsevät keskimäärin ainoastaan länsimaista tulevat maahanmuuttajat.

– En siis ainoastaan usko, vaan tiedän, että maahanmuutto rasittaa julkista taloutta.

”Maahanmuuttajat eivät yritä. Totta vai tarua?”

Vastaväitteenä maahanmuuttajien todetaan olevan yrittäjiä 20 % useammin kuin kantaväestön. Grönroos myöntää joidenkin maahanmuuttajaryhmien joukossa yrittämisen olevan yleistä, mutta tämä ei kerro mitään yrittäjyyden julkisen talouden vaikutuksista.

– Taas kerran lähteenä käytetty PTT:n tutkimus itse kertoo maahanmuuttajien yrittäjätulojen olevan pienempiä kuin suomalaisten. Lisäksi viime vuosina tapahtuneessa maahanmuuttajien yrittäjyyden kasvussa on tutkimuksen mukaan ollut kyse etenkin siitä, että kasvua on tapahtunut ”posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät mm. ruokalähetit”. Kasvava osa maahanmuuttajayrittäjistä on siis Wolt-kuskeja, jotka käytännössä voisi luokitella paremminkin halpatyöläisiksi.

– On siis totta, että maahanmuuttajia on nimellisesti paljon yrittäjinä, mutta on tarua, että tästä olisi hyötyä suomalaiselle veronmaksajalle tai duunarille, Grönroos väittää.

”Maahanmuuttajia ei tarvita Suomeen. Pitääkö paikkansa?”

Toinen maahanmuuttolobbarien kollektiivin esittämä lähes identtinen kysymys kuuluu: ”Suomessa on riittävästi tekijöitä. Mitä ajattelet?”

– Tässä kaksi lähes samaa väitettä samanlaisin perustein: ensimmäiseen toteamukseen esitetään vastaväitteenä Business Finlandin kysely, jonka mukaan 86 % ulkomaalaisomisteisista yrityksistä ei löydä Suomesta työntekijöitä, ja jälkimmäiseen Yrittäjien kysely, jonka mukaan 32 % pienistä yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan tekijöitä Suomesta.

– Yritykset toki aina haluaisivat helpottaa ulkomailta palkkaamista, mikä vähentäisi painetta nostaa kotimaisten työntekijöiden palkkoja. Väite on kuitenkin harvinaisen räikeä nykyisessä tilanteessa, jossa työttömyys on erittäin suurta. Tammikuussa 2025 työttömiä työnhakijoita oli TEM:in mukaan yli 300 000, ja määrä oli kasvanut vuoden takaisesta yli kolmellakymmenellätuhannella.

– Pitää siis paikkansa, että maahanmuuttajia ei tarvita Suomeen ja tekijöitä löytyy kyllä kotimaasta, jos heille maksetaan reilu palkka.

”Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa. Mitä mieltä?”

Tällä kertaa Suomen esitetään tarvitsevan maahanmuuttoa sillä perusteella, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta esitetään häviävän eläköitymisen kautta 130 000 työntekijää. Lähteenä käytetään Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitelistaa, jossa vaaditaan tuttuun tapaan maahanmuuton lisäämistä ja halpatyövoimaa rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista.

– Suomen julkinen talous ja suomalaiset veronmaksajat eivät tarvitse maahanmuuttoa, sillä se tuo maahan ihmisiä, jotka käyttävät enemmän yhteisiä resursseja kuin tuovat verovaroja yhteiseen pottiin. Varsinkin EK:n vaatima saatavuusharkinnan poistaminen kiihdyttäisi kehitystä entisestään. Digitalisaation ja automatisaation etenemisen vauhtia katsellessa herää enneminkin kysymys siitä, kuinka paljon työpaikkoja katoaa vuosikymmenen taitteeseen mennessä.

– Asiaa tunteva voi olla vain sitä mieltä, että maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta ja Suomi ei tarvitse sitä lisää, Grönroos kirjoittaa.

”Ulkomaalaiset eivät keksi mitään uutta. Aivan varmastiko?”

Maahanmuuttoa puolustellaan tällä kertaa nostamalla esiin, että 60 %:ssa Suomessa tehdyistä patenteista on mukana ulkomaalaisia. Grönroos ei epäile sitä, etteikö yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työtä tehtäisi kansainvälisesti. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä laittaa asia mittakaavaansa ja muistaa, että esimerkiksi viime vuonna EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleista kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista vain reilu tuhat oli erityisasiantuntijoita (eli noin kaksi prosenttia) ja valtaosa tulijoista oli perheenyhdistettyjä, halpatyöläisiä, opiskelijoita tai humanitaarisia maahanmuuttajia.

– Eli asia on varmasti niin, että vain häviävän pieni osa maahanmuuttajista on lobbareiden mainostamia patenttinikkareita.

”Maahanmuuttajat pelaavat vain pelejä. Onko näin?”

Lobbareiden mukaan 30 % Suomen pelialalla työskentelevistä on ulkomaalaisia, ja ala on tuonut kymmenen vuoden aikana 2,5 miljardia verotuloja Suomeen.

– Jos asiaa taas laitetaan hieman mittasuhteisiin, niin valtio ja kunnat keräävät Suomessa vuosittain toistasataa miljardia euroa verotuloja ja erilaisia sosiaalimaksuja, mikä tekee kymmenessä vuodessa yli tuhat miljardia. Pelialalla työskentelee lisäksi ylipäätään vain muutamia tuhansia ihmisiä, joten maahanmuuttajakoodareista puhuttaessa kyseessä on äärimmäisen pieni osa maahanmuutosta.

– Maahanmuuttolobbarien vakiojekku onkin maalailla kuva jostain kuriositeettisesta kovapalkkaisesta maahanmuuttajasta, jonka verukkeella pyritään sitten avaamaan maahanmuuton kriteerejä entisestään muilta aloilta.

– Asia on siis tosiaankin niin, että valtaosa maahanmuuttajista ei koodaa pelejä. Vaikka Suomesta löytyisikin kovapalkkaisia ulkomaalaisia koodareita tai patentteja työstäviä asiantuntijoita (joita tosiaan vain pari prosenttia Euroopan ulkopuolelta tulevista), niin tätä ei voi käyttää tekosyynä halpatyövoiman maahanmuuton kriteerien löysentämiseen, Grönroos pohtii.

”Maahanmuuttajat eivät kouluttaudu. Näinkö on?”

Lobbareiden mukaan uusista ammatillisen koulutuksen tai yliopistojen opiskelijoista 1/5 on ulkomaalaisia ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2009.

– Tämä pitää paikkansa, sillä opiskelumaahanmuutto on yksi nopeimmin kasvaneista maahanmuuton luokista. Opiskelumaahanmuutossa ei tosin ole kyse siitä, että suomalaiset oppilaitokset saisivat Euroopan terävimpiä kykyjä riveihinsä, vaan kyse on käytännössä elintasomaahanmuutosta. Kehitysmaissa on huomattu, että opiskelu on kätevä väylä päästä asumaan Suomen kaltaiseen korkean elintason länsimaahan, ja suurimmat opiskelijamäärät tulevatkin maista, kuten Bangladesh, Nepal ja Sri Lanka.

– Oppilaitokset ovat myös unohtaneet alkuperäisen tehtävänsä ja keskittyneet suomalaisten kouluttamisen sijaan laajentamaan bisneksiään loputtomana virtana asiakkaita tuovan ”koulutusviennin” saralla.

– Asia on siis niin, että opiskelumaahanmuutossa ei ole kyse maahanmuuttajien kouluttautumisesta vaan kolmannesta maailmasta tulevasta elintasosiirtolaisuudesta. Pisa-tulokset kertovat karua kieltään siitä, miten merkittävä osuus maahanmuuttajanuorista osaa lukea ja laskea niin heikosti, että pärjääminen yhteiskunnassa tulee olemaan heikkoa.

– Maahanmuuttolobbarien argumentit eivät siis pidä merivettä: maahanmuuttajat eivät työllisty yhtä hyvin kuin kantaväestö ja maahanmuuttajat heikentävät julkista taloutta, sillä he maksavat vähemmän veroja kuin käyttävät verovaroin kustannettuja palveluita. Maahanmuutosta hyötyvät taas siitä mm. halpatyövoimaa, kuluttajia ja uusia äänestäjiä haluavat tahot, joiden yksi projekti maanpuolustaja-kollektiivi taas on.

– Ne harvat kovatuloiset Fazerit ja Finlaysonit, jotka Suomeen haluavat tulla, pääsevät muuttamaan tänne helposti. Maahanmuuttolobbarien juonena onkin puhua Fazereista, Finlaysoneista, kovapalkkaisista koodareista ja patenttitiedemiehistä, joihin vedoten vaaditaan mm. halpatyövoiman ja opiskelun varjolla tapahtuvan elintasomaahanmuuton kasvattamista, Grönroos päättää kirjoituksensa.