Lehtemme teki hiljattain jutun Erkki Valtamäestä, joka oli päässyt Seinäjoen valtuustoon perussuomalaisten listoilta ja tullut sittemmin irtisanotuksi. Valtamäen työnantaja, Sanoma-konserniin kuluva Nelosen uutiset ilmoitti yrittäjäsopimuksen irtisanomisen syyksi jääviysongelman. Keskustapuolueen riveistä saatu aikaisempi valtuustopaikka ei ollut johtanut potkuihin.
Suomalaisen mediakentän reaktio oli mielenkiintoinen – täydellisen radiohiljaisuuden rikkoi ainoastaan Journalistiliitto, jonka julkaisemassa Journalisti-lehdessä käytiinkin tomerasti vääryyden kimppuun. Mutta sen sijaan, että lehti olisi kyseenalaistanut mediajätin vähintäänkin syrjivähköjä sopimuksenpurkuperusteita, se rakensikin juttunsa seuraavasti:
– Oma kuva, paras kuva. Perussuomalainen-lehti teki jutun [..] Erkki Valtamäestä, jonka sopimus Nelosen aluereportterina päättyi poliitikon uran takia. Miljoonien viestintätukia saava puolue ei katsonut tarpeelliseksi palkata keikalle kuvaajaa, vaan kreditointitietojen perusteella kuvan Valtamäestä otti jutun kohde itse.
Revi tuosta sitten toimittajien välistä solidaarisuutta. Saattoi tosin olla naiivia olettaa, että suomalaisesta mediakentästä olisi näinä aikoina löytynyt rohkeutta kritisoida alan suurinta työllistäjää.
…
Yhdysvaltalainen uutistoimisto Associated Press (AP) otti äskettäin käyttöön mielenkiintoisen journalistisen tyylisäännön. Yhtiö luopuu laiton maahanmuuttaja -termin käytöstä, koska se haluaa välttää ihmisten leimaamista. Jatkossa AP:n toimittajien on hyväksyttävää käyttää termiä ”laiton maahanmuutto” tai ”henkilö, joka asuu maassa laittomasti”, mutta muodot ”laiton” tai ”paperiton” eivät enää käy päinsä. Samoin on kiellettyä kirjoittaa skitsofreenikko – hyväksytty kirjoitusasu on ”henkilö, jolla on diagnosoitu skitsofrenia”.
AP ei täsmennä, onko tarpeen välttää pelkästään negatiivisten leimojen käyttöä, vai koskeeko kielto myös neutraaleja ja positiivisia termejä. Teen rohkean päättelyn, että ainoastaan positiivisia, koska tyylisäännöstä raportoinut henkilö Paul Colford on edelleenkin titteliltään mediasuhdejohtaja. Leimattomassa maailmassa häntä pitäisi varmaankin kutsua ”henkilöksi, joka johtaa mediasuhteita”.
Onko AP:n käytäntö eettistä kestävää journalismia vai sievistelyä? Vai onko se liiketaloudellisesti perusteltua toimintaa, koska lukijoissa on runsaasti myös laittomia maahanmuuttajia? Ehkä se on näitä kaikkia. Mutta se on myös sanamagiaa.
Sanamagialla tarkoitetaan sitä, että kieltä muuttamalla yritetään vaikuttaa todellisuuden sisältöön. Korostaa tai peittää asioita sopivilla sanavalinnoilla. Poliitikot ovatkin tyypillisesti uutteria sanamagian käyttäjiä, ilmeisimpänä esimerkkinä pääministerimme Jyrki Fantastinen.
…
Sanoma-konserni ei ole nähtävästi vielä adoptoinut AP:n uutta tyylisääntöä. Ainakin HS:n helmikuinen pääkirjoitus käyttää vielä sujuvasti laittoman maahanmuuttajan leimaavaa määrettä.
Ja yhtäläinen kurjuus on vallinnut aiemminkin. Vastikään julkaistun tutkimuksen Katri Vallasteen väitöstutkimuksen perusteella HS on ollut innolla leimaamassa Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuneita henkilöitä väheksyvillä termeillä, kuten passiivinen, irrationaalinen, tietämätön, EU-pessimisti ja eurofoobikko. Näitä termejä ei käytetty satunnaisesti. Niitä on käytetty poikkeuksetta.
Sanamagiaa? Politiikan tekoako? Ei tietenkään.
Lopuksi: Sanomien päätoimittajat Mikael Pentikäinen ja Eero Hyvönen ilmoittivat Erkki Valtamäen potkujen syyksi ”poliittisen aktiivisuuden”. Jos tällainen on todellakin Sanomilla irtisanomisperuste, niin ehdotan, että yhtiö marssittaa kilometritehtaalle europolitikoivan pääkirjoitus- ja uutistoimituksensa. Oikeudellista riskiäkään ei irtisanomisista pitäisi syntyä. Ainakaan Journalistiliiton taholta.
(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)
Matias Turkkila
Päätoimittaja (henkilö, joka toimittaa päitä)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
