Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä, Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Lakiesityksen mukaan mm. satovahinkojen ja tulvien aiheuttamien vahinkojen korvausten osalta siirryttäisiin siirtymäajan jälkeen valtion vastuulla olevasta järjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset pitävät uuden lakiesityksen linjauksia erittäin huonoina, etenkin nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Erityisesti uudessa esityksessä huolestuttaa kehityssuuntaus, jonka mukaan yhteiskunnan vastuita ollaan siirtämässä vakuutusyhtiöille, joilta on turha odottaa hyväntekeväisyyttä viljelijöitä ja muita maataloustuottajia kohtaan. Perussuomalaisten mielestä kummallista on myös se, että koko maatalouden satovahinkojen ns. vastaavuusjärjestelmää ei ole vielä edes kehitetty, ei vakuutusyhtiöiden eikä muidenkaan toimesta.
– Mielestämme on aivan varmaa, että jos vakuutusyhtiö korvauksiin joutuu, niin se kyllä huolehtii omista saamisistaan. Toisin sanoen pelkäämme hintojen alalla nousevan entisestään, sanovat Heikkilä, Hongisto ja Mattila.
Laki syrjii kansalaisia
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset pitävät uutta lakiesitystä myös jossain määrin kansalaisia syrjivänä, koska esimerkiksi Pohjanmaalla tulvariski on suurempi kuin Etelä-Suomessa. Samaten hallanvaara eli viljojen paleltuminen on uhkana viljelyksillä Keski- ja Pohjois-Suomessa lähes joka vuosi. Eteläisessä Suomessa halla vahingoittaa viljakasveja keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Siten hallan varalta otettu vakuutuskin rasittaa viljelijöiden vakuutusmaksuja eri tavalla riippuen tilan sijainnista.
– Myös jokivarsien asukkaille uusi järjestelmä voi aiheuttaa suurempaa haittaa kuin aiempi, arvioivat Heikkilä, Hongisto sekä Mattila.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset haluavat muistuttaa siitä tosiasiasta, että niin viljelijöiden toimeentuloa kuin koko maaseudun elinvoimaisena säilymistä on nykyisen hallituksen toimesta Suomessa ajettu järjestelmällisesti alas, joten uusia haasteita ja leikkauksia ei enää kaivata.