LEHTIKUVA
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä, Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Lakiesityksen mukaan mm. satovahinkojen ja tulvien aiheuttamien vahinkojen korvausten osalta siirryttäisiin siirtymäajan jälkeen valtion vastuulla olevasta järjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset pitävät uuden lakiesityksen linjauksia erittäin huonoina, etenkin nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Erityisesti uudessa esityksessä huolestuttaa kehityssuuntaus, jonka mukaan yhteiskunnan vastuita ollaan siirtämässä vakuutusyhtiöille, joilta on turha odottaa hyväntekeväisyyttä viljelijöitä ja muita maataloustuottajia kohtaan. Perussuomalaisten mielestä kummallista on myös se, että koko maatalouden satovahinkojen ns. vastaavuusjärjestelmää ei ole vielä edes kehitetty, ei vakuutusyhtiöiden eikä muidenkaan toimesta.
– Mielestämme on aivan varmaa, että jos vakuutusyhtiö korvauksiin joutuu, niin se kyllä huolehtii omista saamisistaan. Toisin sanoen pelkäämme hintojen alalla nousevan entisestään, sanovat Heikkilä, Hongisto ja Mattila.
Laki syrjii kansalaisia
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset pitävät uutta lakiesitystä myös jossain määrin kansalaisia syrjivänä, koska esimerkiksi Pohjanmaalla tulvariski on suurempi kuin Etelä-Suomessa. Samaten hallanvaara eli viljojen paleltuminen on uhkana viljelyksillä Keski- ja Pohjois-Suomessa lähes joka vuosi. Eteläisessä Suomessa halla vahingoittaa viljakasveja keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Siten hallan varalta otettu vakuutuskin rasittaa viljelijöiden vakuutusmaksuja eri tavalla riippuen tilan sijainnista.
– Myös jokivarsien asukkaille uusi järjestelmä voi aiheuttaa suurempaa haittaa kuin aiempi, arvioivat Heikkilä, Hongisto sekä Mattila.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset haluavat muistuttaa siitä tosiasiasta, että niin viljelijöiden toimeentuloa kuin koko maaseudun elinvoimaisena säilymistä on nykyisen hallituksen toimesta Suomessa ajettu järjestelmällisesti alas, joten uusia haasteita ja leikkauksia ei enää kaivata.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
