Lehtikuva Sari Gustafsson
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla Ranskassa Euroopan unionin maatalousuudistuksen kokonaispaketin. Uudistukseen liittyen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) pääsi puolestaan eilen sopuun komission kanssa maamme kansallisen tuen jatkosta Etelä-Suomen osalta. Tämä osaratkaisu on kiinteästi linkitetty niin kutsuttuun Suomi-pykälään (149a), joka korvaa aikaisemman 141-tuen maassamme.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä, Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila eivät pidä nyt saavutettua neuvottelutulosta riittävänä.
– Tämä ratkaisu on selvää jatkumoa nykyisen kokoomusvetoisen hallituksen ajamalle maa- ja metsätalouden keskittämis- ja kurjistamislinjalle, jolle ei näy loppua, perussuomalaiset kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.
He katsovat ratkaisun vaikeuttavan entisestään viljelijöiden ja maatalousyrittäjien toimintaa Suomessa ja muistuttavat tässä yhteydessä myös hallituksen aiemmin tekemistä ratkaisuista ja leikkauksista, joista maa- ja metsätaloutemme on joutunut kärsimään kohtuuttomasti. Hyvinä esimerkkeinä näistä leikkauksista voidaan mainita mm. Kemera-ratkaisut eli kestävän puuntuotannon tuen leikkaukset ja energiahintojen korotukset.
– Toisaalta maatalouden osalta olemme valiokuntaryhmänä varsin huolissamme siitä, että Suomen saamat tuet ovat tulevalla kaudella 2014-2020 voimakkaasti alenevia. Erityisesti huolenaihetta herättää se, että nyt saavutettu tulos on Suomen osalta vain määräaikainen, Heikkilä, Hongisto ja Mattila sanovat.
– Voi jopa pahimmassa tapauksessa käydä niin, että aikoinaan liittymisneuvotteluissa sovittu maamme suojalauseke maataloudelle on nyt tällä tehdyllä ratkaisulla kokonaan historiaa. Jos todella näin tapahtuisi, tämä olisi maataloudellemme todella paha takaisku pitkässä juoksussa. Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka. Tällöin tämäkin tukimuoto menetetään.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset haluavat kirkastaa kaikkien toimijoiden mieliin sen tosiasian, että perussuomalaiset uskovat ja näkevät Suomen maaseudun yhä voimavarana ja monimuotoisena nyt ja tulevaisuudessa.
– Tulemme tekemään puolueena sekä kansanliikkeenä kaikkemme sen eteen, että maaseutumme ja maataloutemme elinvoimaisuus turvataan. Tätä vaatii jo huoltovarmuuskin maassamme, perussuomalaiset painottavat.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
