Lehtikuva Sari Gustafsson
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla Ranskassa Euroopan unionin maatalousuudistuksen kokonaispaketin. Uudistukseen liittyen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) pääsi puolestaan eilen sopuun komission kanssa maamme kansallisen tuen jatkosta Etelä-Suomen osalta. Tämä osaratkaisu on kiinteästi linkitetty niin kutsuttuun Suomi-pykälään (149a), joka korvaa aikaisemman 141-tuen maassamme.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä, Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila eivät pidä nyt saavutettua neuvottelutulosta riittävänä.
– Tämä ratkaisu on selvää jatkumoa nykyisen kokoomusvetoisen hallituksen ajamalle maa- ja metsätalouden keskittämis- ja kurjistamislinjalle, jolle ei näy loppua, perussuomalaiset kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.
He katsovat ratkaisun vaikeuttavan entisestään viljelijöiden ja maatalousyrittäjien toimintaa Suomessa ja muistuttavat tässä yhteydessä myös hallituksen aiemmin tekemistä ratkaisuista ja leikkauksista, joista maa- ja metsätaloutemme on joutunut kärsimään kohtuuttomasti. Hyvinä esimerkkeinä näistä leikkauksista voidaan mainita mm. Kemera-ratkaisut eli kestävän puuntuotannon tuen leikkaukset ja energiahintojen korotukset.
– Toisaalta maatalouden osalta olemme valiokuntaryhmänä varsin huolissamme siitä, että Suomen saamat tuet ovat tulevalla kaudella 2014-2020 voimakkaasti alenevia. Erityisesti huolenaihetta herättää se, että nyt saavutettu tulos on Suomen osalta vain määräaikainen, Heikkilä, Hongisto ja Mattila sanovat.
– Voi jopa pahimmassa tapauksessa käydä niin, että aikoinaan liittymisneuvotteluissa sovittu maamme suojalauseke maataloudelle on nyt tällä tehdyllä ratkaisulla kokonaan historiaa. Jos todella näin tapahtuisi, tämä olisi maataloudellemme todella paha takaisku pitkässä juoksussa. Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka. Tällöin tämäkin tukimuoto menetetään.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset haluavat kirkastaa kaikkien toimijoiden mieliin sen tosiasian, että perussuomalaiset uskovat ja näkevät Suomen maaseudun yhä voimavarana ja monimuotoisena nyt ja tulevaisuudessa.
– Tulemme tekemään puolueena sekä kansanliikkeenä kaikkemme sen eteen, että maaseutumme ja maataloutemme elinvoimaisuus turvataan. Tätä vaatii jo huoltovarmuuskin maassamme, perussuomalaiset painottavat.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
