Luotiinko euro aiheuttamaan suurempaa talouksien epätasapainoa Eurooppaan?
Yhteisvaluutta euron ajatuksena oli yhdenmukaistaa jäsenmaidensa taloudet, lisätä kauppaa ja investointeja jäsenmaissa sekä luoda vakautta valuuttadevalvaatioiden sijaan. Euroopassa on joitain maita, joiden taloudet ovat lähestyneet euron mahtimaa Saksan taloutta. Ne maat eivät vain käytä euroa.
Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kirjoittaa Project Syndicatessa euron tuoneen Euroopan talouksiin hajaannusta. Hän toteaa euromaiden välisen kaupan kasvaneen vain 10 prosenttia näiden 20 eurovuoden aikana. Samaan aikaan euromaiden kansainvälinen kauppa on kasvanut 30 prosentilla ja Euroopan euroon kuulumattomien maiden kanssa peräti 63 prosentilla.
Varoufakis tuli kuuluisaksi ideoidessaan Kreikkaan rinnakkaisvaluuttaa eurolle. Se olisi käytännössä merkinnyt Kreikan euroeroa. Silloinen pääministeri Aleksis Tsipras tosin taipui painostuksen alla, mikä johti peräti kolmanteen tukipakettiin. Hän erotti Varoufakisin.
Talouden epätasapainot ja valuuttakurssit
Varoufakis tarkastelee kolmea keskenään tiiviisti kauppaa käyvää maaparia. Ruotsi ja Norja, Yhdysvallat ja Kanada sekä Uusi-Seelanti ja Australia käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään.
Maaparien taloudet ovat myös lähentyneet toisiaan. Maiden inflaatiotasot myötäilevät toisiaan. Silti vain toiseen maahan iskeneet talouskriisit ovat johtaneet maiden välisten valuuttakurssien tarvittavaan joustoon.
Puolan zloty ja euro ovat toimineet vastaavalla tavalla. Valuuttakurssi on vaihdellut kymmenillä prosenteilla euroajan aikana. Puola on tämän valuuttajouston ansiosta välttänyt pahimman talouskurimuksen.
Eurotta taloudet kestävät
Euromaiden tuskien taival käynnistyi pian finanssikriisin jälkeen. Tuo kriisi ikään kuin paljasti euroalueen kestämättömän velkaantumisen yli valtiorajojen. Siitä alkoi eurokriisi, jonka aikana euron kestävyys ja eheys on ollut koetuksella.
Kaupan ohella myös investoinnit jäivät euroalueella vähäisiksi. Saksa toki investoi Eurooppaan. Kohteina olivat muun muassa euroon kuulumattomat Puola ja Tšekki. Näissä maissa eurojäsenyyden kannatus on jäänyt pieneksi.
Euroalue ei vielä toipunut finanssikriisistäkään
Euromaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli vielä 2020 noin viisi prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Euroon kuulumattomat eurooppalaiset taloudet ovat pärjänneet paremmin. Esimerkkimaa Puolan talous on jo ohittanut finanssikriisiä edeltävät luvut.
– Syy miksi Puola, Uusi-Seelanti ja Kanada suojautuivat globaaleilta kriiseiltä, eivätkä jääneet jälkeen Saksasta, Australiasta ja Yhdysvalloista on juuri se, etteivät ne ole valuuttaliitossa. Jos ne olisivat langenneet yhteisvaluutan houkutuksiin, niistä olisi tullut velkasiirtomaita.
– Katsottaessa taaksepäin näyttäisi siltä, että euroa suunniteltaessa pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman suuri epätasapaino, Varoufakis tuumii euron vaikutuksista Euroopan talouteen.
Yhteisvastuuta minimimäärä
Euroa on pidetty hengissä eurokriisin aikana lukuisilla tukipaketeilla. Pandemian varjolla tulonsiirrot jatkuivat.
Varoufakis kirjoittaa pandemiapaketin olleen vain se minimimäärä, jolla euroalue vielä pysyy kasassa ilman että sen toimintamalli muuttuisi mihinkään.
Tukipaketit olivat eräällä tavalla Suomellekin jäsenmaksu eurojäsenyydestä. Pandemiapaketista voi ajatella samalla tavalla. Kyseinen paketti rauhoitti Italian euroerolla flirttailleet puolueet. Poliittiseen kriisiin vastattiin lahjoituksilla, jotta sama epätasapainoa linkoava eurokoneisto jatkaisi karmeaa toimintaansa.
Mikä tukipakettien virrassa muuttuisi uusien talouskriisien iskiessä? Lausuma, että pandemiapaketti on kertaluonteinen?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – “Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Viherpesu käy veronmaksajalle kalliiksi: ”Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa”
Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”
Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”
Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun
Yhteisvaluutalta karisee kaikki sen väitetyt hyödyt – jäljelle jää kymmenien miljardien vastuut ja velat
EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa
Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää