

Luotiinko euro aiheuttamaan suurempaa talouksien epätasapainoa Eurooppaan?
Yhteisvaluutta euron ajatuksena oli yhdenmukaistaa jäsenmaidensa taloudet, lisätä kauppaa ja investointeja jäsenmaissa sekä luoda vakautta valuuttadevalvaatioiden sijaan. Euroopassa on joitain maita, joiden taloudet ovat lähestyneet euron mahtimaa Saksan taloutta. Ne maat eivät vain käytä euroa.
Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kirjoittaa Project Syndicatessa euron tuoneen Euroopan talouksiin hajaannusta. Hän toteaa euromaiden välisen kaupan kasvaneen vain 10 prosenttia näiden 20 eurovuoden aikana. Samaan aikaan euromaiden kansainvälinen kauppa on kasvanut 30 prosentilla ja Euroopan euroon kuulumattomien maiden kanssa peräti 63 prosentilla.
Varoufakis tuli kuuluisaksi ideoidessaan Kreikkaan rinnakkaisvaluuttaa eurolle. Se olisi käytännössä merkinnyt Kreikan euroeroa. Silloinen pääministeri Aleksis Tsipras tosin taipui painostuksen alla, mikä johti peräti kolmanteen tukipakettiin. Hän erotti Varoufakisin.
Talouden epätasapainot ja valuuttakurssit
Varoufakis tarkastelee kolmea keskenään tiiviisti kauppaa käyvää maaparia. Ruotsi ja Norja, Yhdysvallat ja Kanada sekä Uusi-Seelanti ja Australia käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään.
Maaparien taloudet ovat myös lähentyneet toisiaan. Maiden inflaatiotasot myötäilevät toisiaan. Silti vain toiseen maahan iskeneet talouskriisit ovat johtaneet maiden välisten valuuttakurssien tarvittavaan joustoon.
Puolan zloty ja euro ovat toimineet vastaavalla tavalla. Valuuttakurssi on vaihdellut kymmenillä prosenteilla euroajan aikana. Puola on tämän valuuttajouston ansiosta välttänyt pahimman talouskurimuksen.
Eurotta taloudet kestävät
Euromaiden tuskien taival käynnistyi pian finanssikriisin jälkeen. Tuo kriisi ikään kuin paljasti euroalueen kestämättömän velkaantumisen yli valtiorajojen. Siitä alkoi eurokriisi, jonka aikana euron kestävyys ja eheys on ollut koetuksella.
Kaupan ohella myös investoinnit jäivät euroalueella vähäisiksi. Saksa toki investoi Eurooppaan. Kohteina olivat muun muassa euroon kuulumattomat Puola ja Tšekki. Näissä maissa eurojäsenyyden kannatus on jäänyt pieneksi.
Euroalue ei vielä toipunut finanssikriisistäkään
Euromaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli vielä 2020 noin viisi prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Euroon kuulumattomat eurooppalaiset taloudet ovat pärjänneet paremmin. Esimerkkimaa Puolan talous on jo ohittanut finanssikriisiä edeltävät luvut.
– Syy miksi Puola, Uusi-Seelanti ja Kanada suojautuivat globaaleilta kriiseiltä, eivätkä jääneet jälkeen Saksasta, Australiasta ja Yhdysvalloista on juuri se, etteivät ne ole valuuttaliitossa. Jos ne olisivat langenneet yhteisvaluutan houkutuksiin, niistä olisi tullut velkasiirtomaita.
– Katsottaessa taaksepäin näyttäisi siltä, että euroa suunniteltaessa pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman suuri epätasapaino, Varoufakis tuumii euron vaikutuksista Euroopan talouteen.
Yhteisvastuuta minimimäärä
Euroa on pidetty hengissä eurokriisin aikana lukuisilla tukipaketeilla. Pandemian varjolla tulonsiirrot jatkuivat.
Varoufakis kirjoittaa pandemiapaketin olleen vain se minimimäärä, jolla euroalue vielä pysyy kasassa ilman että sen toimintamalli muuttuisi mihinkään.
Tukipaketit olivat eräällä tavalla Suomellekin jäsenmaksu eurojäsenyydestä. Pandemiapaketista voi ajatella samalla tavalla. Kyseinen paketti rauhoitti Italian euroerolla flirttailleet puolueet. Poliittiseen kriisiin vastattiin lahjoituksilla, jotta sama epätasapainoa linkoava eurokoneisto jatkaisi karmeaa toimintaansa.
Mikä tukipakettien virrassa muuttuisi uusien talouskriisien iskiessä? Lausuma, että pandemiapaketti on kertaluonteinen?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – “Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”

Viherpesu käy veronmaksajalle kalliiksi: ”Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa”

Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”

Saksan keskuspankin uusi johtaja vaatii Euroopan keskuspankkia nostamaan korkoa – myös Suomessa syytä varautua korkojen nousuun

Yhteisvaluutalta karisee kaikki sen väitetyt hyödyt – jäljelle jää kymmenien miljardien vastuut ja velat

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.