LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
3. luetuin
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi Luken toimintaa liittyen susikannan arviointiin.
– On täysin käsittämätöntä, ettei kansanedustajan tietopyyntöön vastata määräajassa. Asia koskee susien kanta-arvioita, jotka ovat jo pitkään herättäneet kysymyksiä. Median esiin nostama selvitys paljasti, että DNA-näytteistä tunnistetaan vuosittain noin 300 yksittäistä sutta, joista suuri osa on uusia. Siitä huolimatta Luken arvioissa susikanta ei juurikaan kasva. Tämä ei yksinkertaisesti käy järkeen, Antikainen sanoo.
Huolta herättää myös Euroopan komission joulukuussa 2023 julkaisema raportti, jonka mukaan 57,2 prosenttia Suomen susista tapetaan laittomasti. Luke ilmoitti myöhemmin, ettei se ole antanut lausuntoa komissiolle, vaikka on Suomessa vastuussa kanta-arvioista. Lisäksi se kiisti raportin tiedot ja kertoi lähettävänsä oikaisupyynnön – mutta vasta mediahuomion jälkeen.
– On aika uskomatonta, ettei Luke ole vastannut komission kyselyyn. Kuka on tehnyt tämän päätöksen virkavastuulla? Ja mistä nämä luvut ovat peräisin? Luken toiminta vaikuttaa siltä, että siellä on olemassa kahdet susiluvut – toiset, joita päivitetään mutta ei julkaista, ja toiset, joita julkaistaan mutta ei päivitetä, Antikainen kritisoi.
Antikainen pyysi Lukelta myös selvitystä Suomen ja Viron susikantojen kehityksestä. Virossa susien määrä on kasvanut, mutta Suomessa se pysyy näennäisesti ennallaan – vaikka DNA-näytteet osoittavat uusia yksilöitä ilmaantuvan vuosittain. Lisäksi Antikainen halusi tietoa mahdollisista lisääntymishaasteista sekä laittoman tappamisen arvioista ja arviointimenetelmistä.
– Jos EU:n raportti on väärässä, missä ovat Luken omat arviot laittomasta tappamisesta? Miksei tästä ole julkaistu tarkkoja tutkimustuloksia? Tämä salamyhkäisyys ei ole hyväksyttävää viranomaiselta, jonka pitäisi toimia avoimesti ja vastuullisesti, Antikainen sanoo.
Antikainen korostaa, että epäselvä ja ylimielinen toiminta susikantojen arvioinnissa murentaa vakavasti kansalaisten ja päättäjien luottamusta Luonnonvarakeskukseen.
– Luken toiminta on nyt jo toistuvasti ollut epämääräistä. Aiemmin se ilmoitti metsien muuttuneen päästölähteiksi ilman kunnollista taustatietoa. Silloin peräänkuulutin irrottautumista poliittisesta ohjauksesta ja rehellisiä, todellisuuteen perustuvia laskelmia. Sama pätee nyt – vaadimme avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuunkantoa.
Kansanedustaja Antikainen vaatii Lukelta vastauksia lähettämiinsä kysymyksiin.
– Toivottavasti Luke vastaa tietopyyntöön nyt. On hyvin outoa, että kansanedustajan täytyy kysellä tietojen perään julkisuuden kautta Suomen kaltaisessa maassa. Luken vastaamattomuus herättää kysymyksiä siitä, salaileeko se jotakin.
Alla Antikaisen Luonnonvarakeskukselle lähettämät kysymykset:
– Mikä on Luken tarkka menetelmä susikannan arvioimiseksi?
– Miten DNA-näytteiden tulokset vaikuttavat kanta-arvioon, ja miksi kanta pysyy vuodesta toiseen lähes samana, vaikka uusia yksilöitä havaitaan?
– Onko mahdollista saada yksityiskohtaisempi analyysi siitä, kuinka moni DNA-näytteistä tunnistetuista yksilöistä on samoja vuodesta toiseen ja kuinka moni uusia?
– Miksi Virossa susikanta on kasvanut merkittävästi, mutta Suomessa ei, vaikka DNA-näytteiden perusteella uusia yksilöitä havaitaan?
– Onko Suomessa suden lisääntymisessä havaittu jotain erityisiä haasteita verrattuna Viroon (esim. elinympäristö, saalistuspaine, lisääntymismenestys)?
– Mikä on Luken oma arvio laittoman tappamisen määrästä Suomessa, jos Euroopan komission 57,2 prosentin arvio on virheellinen?
– Millä menetelmillä Luke arvioi laittoman tappamisen vaikutusta susikantaan?
– Miksi laittoman tappamisen määristä ei ole tarkempia julkisia arvioita tai tutkimustuloksia?
– Miksi Luke ei antanut lausuntoa tai aineistoa Euroopan komission kyselyyn, vaikka se on vastuussa susikanta-arvioista Suomessa?
– Kuka Lukessa teki virkavastuulla päätöksen siitä, ettei komission kyselyyn vastata?
– Onko Lukessa olemassa kahdet luvut susikannasta – toiset, joista tiedotetaan (muttei päivitetä) ja toiset, joita päivitetään, muttei tiedoteta?
EU-komissio kehotti syyskuussa 2023 kaikkia asianosaisia osapuolia toimittamaan ajantasaista dataa susikannasta ja susien vaikutuksista. Luke on vastuussa susien kanta-arvioiden tekemisestä Suomessa. Susien kanta-arviosta vastuussa ollut organisaatio Luke ei vastannut komission pyyntöön.
– Millaisena Luke näkee vastuunsa, ja millaisena Luke näkee tällaisen toiminnan susien kanta-arvioista vastuussa olevana organisaationa?
– Miten komission raportissa oleva virheellinen tieto päätyi raporttiin, ja onko Luke ollut yhteydessä komissioon sen korjaamiseksi?
– Mikä on Luken oma arvio komission raportin vaikutuksista julkiseen keskusteluun susikannasta Suomessa?
Luke toimitti vastauksensa Antikaiselle tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen 8.4. klo 20.27.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset varoittavat.
Suden siirtämisestä alemmalle suojelutasolle on päätetty tänään Bernin sopimuksen pysyvässä komiteassa. Aiemmin syksyllä myös EU-jäsenmaat äänestivät siirron puolesta. Perussuomalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula pitää päätöstä tärkeänä askeleena EU-polulla.
Suden suojelustatus alenee täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti asiasta tänään. Perussuomalaisten metsästävä kansanedustaja Ari Koponen pitää tätä merkittävän vaikuttamistyön lopputuloksena, jossa Suomi ei ainakaan hiljaa ole ollut.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
