LEHTIKUVA
Luomutuotanto pian muisto vain – perinteinen viljely yhä ympäristöystävällisempää ja satoa puolet lisää
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala pienenee Ruotsissa kaiken aikaa. Perustaltaan on kyse siitä, että kansalaisten on haluttava luomua ja oltava valmiita maksamaan siitä. Pelkästään tukien varassa viljely ei pitemmän päälle onnistu.
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on ränä vuonna Ruotsissa 11 prosenttia ja 37 336 hehtaaria pienempi kuin vuosi sittten. Luomuala on vähentynyt vuodesta 2017. Kulutuskysyntä on ollut laskusuunnassa erityisesti pandemian ajoista lähtien.
– Kun porukat ovat sitä mieltä, että heillä ei ole luomuun varaa ja huomaamme kysynnän laskevan, niin sitä rupeaa miettimää itsekin omaa jatkamistaan, kertoo vastikään luomusta luopunut maanviljelijä Anette Gustawson Dagens Nyheterissä.
– Viime vuosi oli katastrofaalinen. Mutta nyt näemme, kuinka kasvu on merkittävästi parempaa. Minulla ei ole vertailumateriaalia, mutta varmasti sato on puolet parempi. Varmaan sillä on asian kanssa tekemistä, että olemme lisänneet typpilannoitusta.
Perusmaatalous yhä luonnonmukaisempaa
Perinteinen maatalous on edennyt paljon pidemmälle ympäristö- ja ilmastoajattelussa, kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Kysymys on siitä, mikä tässä maailmassa lopulta on kestävää.
– Pelkästään se, että viljelemme maata niin, että meillä on ruokaa, on kestävää. Elintarvikkeet ovat myös paljon muutakin kuin vain sitä, mitä syömme. Jos ajattelee vaikkapa varautumisen näkökulmasta, sanoo Anette ja puoliso Jacob täydentää:
– Tuoton maksimointi pinta-alaa kohti on sekin ilmastotavoite.
Pelkästään tukien avulla ei voi viljellä
Aiemmin Ruotsin valtio tuki vuoroviljelyä. Vuorovuosin pelto oli heinällä ja sitten taas oli viljan vuoro. Tuki kuitenkin poistettiin vuodenvaihteessa.
Gustawsonin viljelijäpariskunnan mielestä perusta luomuun perustuvalle maataloudelle on se, että ihmiset haluavat luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja ovat valmiita niistä myös maksamaan.
Viljely pelkästään tukien avulla ei onnistu. Näin jälkeenpäin he ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.
– Luonto oli meitä vastaan, pohtii Jacob puolileikillään ja puoliso täydentää:
– Halusimme olla yhtä sen kanssa, mutta luonto ei ollut samaa mieltä meistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristö- ja ilmastoajattelu vuoroviljely tuotannon maksimointi peltohehtaarille ruoan riittäminen maatalouden tukiaiset maatalouden kustannukset luonnonmukainen ravinnontuotanto kasviensuojelu luomuviljely Jacob Gustawson Anette Gustawson keinolannoitteet Ruoantuotanto lannoitteet maanviljely maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta
Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi
Perussuomalaisten Simula ryöpyttää keskustaa: Keskusta luisumassa sillanrakentajasta navetanpolttajaksi
Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.