MATTI MATIKAINEN
Lundén varoittaa poliitikkoja vieraantumasta ihmisten arjesta: ”Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maassa oikeasti tapahtuu”
Uudelle kansanedustajalle Mikko Lundénille on tärkeää koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä niiden vastuulle annetuista tehtävistä. Lundén haluaisikin nostaa kuntien valtionosuuksia. Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.
Salolainen Mikko Lundén sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 4 500 äänestäjän tuen ja nousi eduskuntaan toisella yrittämällään.
Lundén on siviiliammatiltaan kauppias. Hän aloitti vuosi sitten K-kauppiaana Somerolla. Sitä ennen Lundén ehti työskennellä lihatiskillä jopa 23 vuotta.
Kauppias hoitaa homman
Lainsäätäjän tehtävä merkitsee isoa elämänmuutosta, mutta kokonaan Lundén ei aio luopua kauppiaan työstä.
– Kun aamulla hyppään Helsingin-junaan, pystyn matkalla tekemään läppärillä sekä kansanedustajan tehtäviä että oman kaupan töitä, kuten tilauksia. Tarkoitus kyllä on, että vaimoni alkaa tammikuussa pyörittämään kauppaa enemmän, mutta edelleen teen myös itse viikonloppuisin kaupassa vuoroja aina kun siihen vain on tilaisuus. Minulla on myös hyvä ja luotettava henkilökunta, joten eiköhän tämä kuvio onnistu, Lundén sanoo.
Tuoreen kansanedustajan mielestä poliitikon pahin virhe olisi vieraantuminen kansan arjesta.
– Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maassa oikeasti tapahtuu. Kun olen kaupassa töissä, saan olla omillani, kansan keskellä ja kohdata ihmisiä kuten tähänkin asti. Siellä kuulen, mitä ihmiset ajattelevat arjen asioista ja mitkä asiat ovat huolen aiheena. Kaupassa työskentely on mielestäni muutenkin hyvää vastapainoa eduskuntatyölle, Lundén sanoo.
Kuntasektorille lisää tukea valtiolta
Politiikassa Lundén on ollut mukana jo kymmenen vuotta. Hän on myös Salon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.
Eduskunnassa Lundén aikoo osaltaan puolustaa ja turvata kantaväestön, eli tavallisten suomalaisten elämän edellytyksiä.
– Tänä päivänä monet joutuvat hakemaan ruokaa leipäjonoista. Jotkut taas saattavat olla huolissaan oman työpaikan säilymisestä. Monessa kunnassa peruspalvelut ovat rapautuneet tai niiden saavutettavuus on vaikeutunut. Kannan siis huolta tavallisten kansalaisten arjen asioista, kuten jokaisen poliitikon mielestäni kuuluukin tehdä, Lundén sanoo.
Hänelle tärkeää on koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä kaikista niiden vastuulle annetuista tehtävistä.
– Meidän täytyy jatkossakin huolehtia siitä että peruspalvelut, kuten lähikoulut, päivähoitopalvelut ja terveydenhuoltopalvelut ovat edelleen tarjolla, ettei kaikkien tarvitse muuttaa kasvukeskuksiin. Se edellyttää viime kädessä kuntien valtionosuuksien nostamista, viime vuosina suunta on valitettavasti ollut päinvastainen.
Röyhkeät myymälävarkaat kuriin
Kotimaan turvallisuus on Lundénille tärkeää. Poliisien määrää on kuitenkin 2010-luvulla vähennetty useilla sadoilla, ja Lundén vaatii asiaan pikaista korjausta. Kansanedustaja olisi valmis lisäämään poliisin resursseja huomattavasti.
– Poliisiin kohdistetut leikkaukset näkyvät esimerkiksi siinä, että syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikalle kestää aivan liian kauan. Kansalaiset ovat oikeutetusti huolissaan turvallisuudestaan.
Poliisien määrän lisääminen ja poliisin näkyminen katukuvassa saattaisi myös nostaa kynnystä eräiden rikosten tekemiseen, joista nyt aiheutuu paljon harmia ja vaivaa, mutta joiden rikosten selvittämiseen poliisilla ei aina ole käytettävissä riittävästi resursseja.
Lundén nostaa esimerkiksi entistä röyhkeämmiksi muuttuneet myymälävarkaat, jotka ovat ympäri Suomea monen kauppiaan riesana.
– Monet yrittäjät ovat ottaneet minuun yhteyttä, kuinka turhauttavaa se on, kun tietyt samat tyypit saattavat tulla jopa 3-4 kertaa vuorokaudessa kauppaan yksinomaan tarkoituksenaan varastaa. Kauppiaat eivät aina pysty omin voimin estämään varkauksia, joten varastettujen tavaroiden hävikki jää kauppiaan tappioksi.
Myymälävarkauksien selvittelyyn voi kulua paljonkin aikaa. Moni kauppias kokee turhauttavana sen, että kiinni jääneiden rötöstelijöiden rikosoikeudelliset seuraamukset ovat tyypillisestä vähäisiä. Lundén lupaa selvittää, mitä asialle olisi tehtävissä.
– Rangaistusten kiristäminen on yksi mahdollisuus. Kun olen selvittänyt asiakokonaisuutta enemmän, tulen nostamaan asian esille eduskunnassa. Tarvittaessa teen myös lakialoitteen.
Ruuantuottajien syyllistäminen lopetettava
Eduskunnassa Lundén on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Kansanedustaja sanoo, että hänen kohdallaan se oli ”nappiosuma”
– Olen kiitollinen myös eduskuntaryhmälle, että pääsin nimenomaan haluamaani valiokuntaan. Lupaan olla luottamuksen arvoinen. Valiokuntatyössä tulen puolustamaan suomalaisia maatiloja ja ruuantuottajia.
Lundénia harmittaa kotimaisen maatalouden ja karjankasvatuksen syyllistäminen ilmastonmuutosta koskevan keskustelun ja ilmastopolitiikan viitekehyksessä.
– Olin aivan äskettäin tutustumassa erään luomulihatilan toimintaan, ja näin itse, että tuotantoa hoidetaan asianmukaisesti ja vastuullisesti. Eläimiä kohdeltiin hyvin ja tilan toiminta oli muutenkin huippulaadukasta. Suomalainen liha on lähiruokaa parhaimmillaan, joten ruuantuottajien syyllistäminen on mielestäni väärin.
Lundén näkee ongelmana, että maaseudulla ruuantuottajien on vaikea tulla toimeen omalla työllään. Ruuan hintaan vaikuttavat myös maailmanmarkkinat, mutta maataloustukipolitiikka on pitkälti EU:n käsissä. Lundén haluaisikin palauttaa Suomelle päätösvallan tukipolitiikassa.
– Monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan hieman enemmän kotimaisesta, puhtaasta ruuasta. Kotimaisen tuotannon jatkuvuus on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Valtion omaisuutta ei pidä husata Afrikkaan
Lundén moittii Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelman talouspoliittisia linjauksia. Hallitus on lisäämässä pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla.
– Ei sillä tavalla voi taloutta hoitaa, että omaisuutta myydään menojen rahoittamiseksi. Jos omaisuutta kuitenkin jostain syystä myydään, ei omaisuudesta tulleita tuottoja ainakaan pitäisi lähettää Afrikkaan, Lundén sanoo ja viittaa hallituksen suunnitelmiin nostaa kehitysavun rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
– Näilläkin rahoilla saataisiin aika paljon aikaan kantaväestön asioiden parantamiseksi. Politiikassa on kuitenkin aina loppujen lopuksi kyse resursseista ja rahan kohdistamisesta.
Leikkaukset kohdistettava maahanmuuttoon
Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.
– Perussuomalaiset eivät vastusta maahanmuuttoa sinänsä vaan ainoastaan Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa. Maahanmuuton kulut ovat vuositasolla miljardeja, mutta onko siitä mitään hyötyä?
– Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi päinvastoin kiristää monella tavalla. Ensinnäkin humanitaarinen maahanmuutto olisi lopetettava kokonaan. Suomessa jo olevat, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet. Se lisäisi turvallisuutta ja kannustaisi laittomasti maassa olevia palaamaan omatoimisesti kotimaahansa, Lundén sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimaisuus ruuantuottajat Mikko Lunden kansanedustajat suomalaiset Afrikka Maaseutu Peruspalvelut Kunnat perussuomalaiset Poliisi hallitus kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Rantanen: Hallitus syytää 700 miljoonaa euroa Afrikkaan – ”Ei ole Suomen ja suomalaisten edun mukaista toimintaa”
Antikainen: Hallitus petti vanhukset ja hoitajat – “Kehitysapuun laitetaan 70 miljoonaa euroa lisää ensi vuonna, mutta maamme rakentajille jaetaan vain murusia”
Perussuomalaisten vaihtoehto: Ei suojatyöpaikoille ja laittomalle siirtolaisuudelle – kyllä teiden kunnossapidolle ja vastuullisuudelle
Perussuomalaiset: Suomalainen budjettineuvotteluiden keskiöön – tuntuvia leikkauksia haittamaahanmuutosta ja kehitysyhteistyöstä
PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää