MATTI MATIKAINEN
Lulu Ranteesta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja: ”Pohjoismainen yhteistyö lisää vakautta ja turvallisuutta”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään yksimielisesti nimennyt tuoreen kansanedustajan Lulu Ranteen ehdokkaakseen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Lopullisen valinnan tekee eduskunta.
Kansanedustaja Lulu Ranne Hämeenlinnasta pitää nimitystään todella mieluisana jo siitäkin syystä, että hänellä on Pohjoismaiden välisen yhteistyön edistämisestä yli kymmenen vuoden kokemus valtionhallinnon siviilityönsä puitteissa.
Hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa erilaisten yhteistyöverkostojen ja -hankkeiden rakentaminen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhteistyötä on tehty valtioiden, aluehallinnon sekä paikallishallinnon eri organisaatioiden välillä erityisesti ympäristöriskien hallinnassa ja aluekehityksessä.
– Pohjoismaiden välinen yhteistyö on kansainvälisesti todella keskeinen asia. Se lisää vakautta ja turvallisuutta, koska eihän maailmassa ole muita samanlaisia maaryppäitä kuin Pohjoismaat, Ranne sanoo.
Suomalainen koulutus arvostettua Pohjoismaissa
Ranne on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja nuoruudessaan hän on opiskellut ylioppilaaksi Ruotsissa, eli hän on aidosti kaksikielinen. Hänellä on myös erinomainen englanninkielen taito. Ranne liikkuu siis pohjoismaisten yhteistyökumppaniensa joukossa kuin kala vedessä, kuten baltialaistenkin kanssa.
Ranteen mielestä pohjoismaisen yhteistyön arvostusta pitäisi lisätä myös Suomessa, sillä kaikki eivät aina osaa antaa sille riittävästi arvoa verrattuna moniin muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa pohjoismainen yhteistyö on hyvin arvostettua.
– Esimerkiksi suomalaista koulutusta ihaillaan kovasti muissa Pohjoismaissa. Toivottavasti uuden hallitusohjelman myötä ei siihen asiaan tule kovin paljon takapakkia, Ranne pohtii.
Yhteisöllisyys ja toisten arvostaminen tärkeää
Tulevassa roolissaan Ranne painottaa yhteisöllisyyttä sekä sitä, että ainakin toistaiseksi Pohjoismaat ovat vielä maailman tasa-arvoisimpia, puhtaimpia ja turvallisimpia maita. Tilanne ei ole itsestäänselvyys, vaan sen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä jatkuvasti yhteistyötä.
Esimerkiksi digitaalisen puolen yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaissa kannattaa panostaa, samoin vapaan liikkuvuuden vahvistamiseen nimenomaan Pohjoismaiden sisällä, jossa se vielä on suhteellisen turvallista.
Turvallisuuteen liittyen on positiivista, että kansallismieliset puolueet Pohjoismaissa menestyivät hyvin eurovaaleissa.
– Tärkeää on osaamisen, hyvien mallien ja ideoiden jakaminen, toisten arvostaminen ja yhteisöllisyys. Vastakkainasettelua ei kannata luoda turhissa asioissa. Pohjoismainen yhteisöllisyys on aivan mahtava juttu, Ranne sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerolan puhe Pohjoismaiden neuvostossa ei miellyttänyt kaikkia: Vasemman laidan edustajat pahoittivat mielensä ääri-islamin arvostelusta
Nyt sen sanoo Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa
Halla-aho: Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa spontaanien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole laskenut
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.