MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien oikeutta käyttää vaihtoehtoisia palveluita ja asiointiväyliä digipalveluiden ohella.
Hallitus on linjannut, että viranomaisviestinnässä siirrytään paperikirjeiden sijasta käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa vuodesta 2018 alkaen, ja että lailla turvataan vaihtoehtoiset palvelut ja asiointiväylät niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita.
Kaikilla ei mahdollisuutta digipalveluiden käyttöön
Hallituksen tekemä linjaus on oikean suuntainen, koska suomalaisten digiosaaminen on korkealla tasolla ja suurimmalla osalla on käytössään verkkoyhteys ja älypuhelin.
– Syrjäytymisvaarassa on kuitenkin väestöryhmiä, joilla ei ole mahdollisuuksia tai osaamista digipalveluiden käyttöön. On huolehdittava siitä, että kriteerit vaihtoehtoisten asiointiväylien käyttämiseen eivät olet liian kireät.
Julkisten palveluiden oltava tasavertaisia
Louhelainen on huolissaan digiosaamisen eroista eri väestöryhmien välillä.
– Digibarometri 2016 mukaan Suomessa on vertailumaiden parhaat kansalaisten edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ennen muita Pohjoismaita. Hyvistä edellytyksistä huolimatta on turvattava kansalaisten mahdollisuudet käyttää muitakin kuin digipalveluita.
Louhelainen korostaa kirjallisessa kysymyksessään, että hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti julkiset palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kansalaisten saatavilla ja käytettävissä riippumatta henkilön asuinpaikasta, iästä, taidoista tai muista olosuhteista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
