Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – “Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”

Maatalouden lomituspalvelut täyttää 50 vuotta. Ensimmäinen lomituslaki astui voimaan 1.4.1974. – Lomituspalveluiden avulla pidetään huolta Suomen ruoantuotannosta. Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Suomalainen lomituspalvelujärjestelmä on maailmalla ainutlaatuinen. Se syntyi aikanaan erityisesti naisten toiveesta saada vapaata sitovasta kotieläinten hoitotyöstään. Varsinkin karjatilan emäntien arjessa työn sitovuus korostui, kun maaltamuutto 70-luvun Suomessa kiihtyi eikä maatiloilla ollut enää samalla tavalla työvoimaa, joka tarvittaessa olisi voinut auttaa eläinten hoitamisessa. Lisäksi vapaa-ajan merkitykseen alettiin havahtua yleisen viisipäiväisen työviikon myötä.

Kun palkansaajalla on keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa, 4-6 viikkoa kesälomaa ja viikon verran talvilomaa, maatalousyrittäjällä on mahdollisuus vapaapäiviin ja lomiin yhteensä 26 päivän verran vuodessa. Näistä päivistä hänen ei tarvitse lomituksesta erikseen maksaa. Jos hän sairastuu tai tarvitsee lomitusta näiden päivien lisäksi, hänen on siinä tapauksessa maksettava tästä niin sanotusta sijaisavusta.

– Lomitus on osa yrittäjän sosiaaliturvaa. Hän saa vapautuksen töistä edes 26 päiväksi vuodessa. Se on osa Suomen huoltovarmuutta. Lomituksella on oma merkityksensä siinä, että yrittäjä jaksaa tehdä työtä pyhät ja arjet, että saadaan puhdasta suomalaista ruokaa, sanoo Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikön päällikkö Piia Kesti.

Viime vuosien mittaan lomitusalueita on yhdistetty ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hallinnoi koko Etelä-Pohjanmaan sekä Laihian ja Kristiinankaupungin lomitukset.

Yrittäjätyyppistä työtä

Koko maassa kuntiin työsuhteessa olevia lomittajia on lähes 6 300. Heidän avullaan noin 12 000 eläintilallista pystyy pitämään lomapäivänsä. Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikössä on 220 vakituista kuukausipalkkaista lomittajaa ja valtava määrä määräaikaisia.

– Joku määräaikainen tekee kaikkea, tai joku tekee esimerkiksi sairauslomaa. Meillä on satoja nimiä. Osa tekee yhden pätkän vuodessa, osa säännöllisemmin. Meille määräaikaiset ovat tosi tärkeitä. Jos tulee äkillinen sijaisaputarve, vakituiset ovat jo töissä aiemmin sovitusti. Silloin soitetaan näille, että ehtisitkö.

Kestin mukaan lomittajiksi hakeutuvat yleensä eläinrakkaat ihmiset.

– He ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tekevät pitkiä työuria. Nykyään on harvinaista, että tehdään töitä samalle työnantajalle 20-40 vuotta. Meiltä niitä löytyy. Työ on itsenäistä ja vastuullista.

– Se on yrittäjätyyppistä työtä. Lomittajan pitää huomata kipeät eläimet, pitää olla karjasilmää. He ovat paljon vartijoina, ja vastuu on kova. Ammattitaitovaatimukset ovat korkealla. Nykyään on pitkälle koneellistettuja navettoja ja paljon tekniikkaa, kertoo Kesti.

Pulaa tekijöistä

Kike Elomaa on huolissaan lomituksen tulevaisuudesta. Lomittajista on pulaa kaikkialla.

– Lomittajan työ on kovaa ja vastuullista. Alalle tarvitaan nuoria. Työ on vaativaa, ja nykynavetoissa ja koneiden kanssa tarvitaan teknistä osaamista. Enää ei riitä se, että osaa lypsää. Työn vaativuuden ja hankalien työaikojen pitäisi näkyä palkkauksessa.

– Toivottavasti lisääntynyt teknologia, työn itsenäisyys ja monipuolisuus vetävät nuoria alan koulutukseen ja tiloille töihin. Lomittajan arvo on suuri, ja huoltovarmuutta on se, että meillä on tällainen ammattikunta, joka omalta osaltaan pitää huolta ruoantuotannosta.

Ainutlaatuinen järjestelmä

Suomen lomituspalvelujärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä ja tutkitusti kotieläintuottajan tärkein hyvinvointipalvelu. Lomituspalveluiden avulla maatalousyrittäjä voi saada sijaisen hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai joutuu esimerkiksi työkyvyttömäksi. Nykyään kotieläintuottaja voi pitää vuosilomaa 26 päivää vuodessa. Sen voi pitää pätkissä tai kaikki päivät peräkkäin.

Lomittajan työnkuva on 50 vuodessa muuttunut melkoisesti. Nykylomittajan työ keskittyy tilan päivittäisiin, tuotannon jatkumiselle välttämättömiin töihin. Osa lomittajista saattaa olla erikoistunut konepuolelle, osa tuotantoeläinten hoitoon ja lypsyyn, jotkut hallitsevat kaikki eri puolet. Etelä-Pohjanmaalla juhlavuoden kunniaksi luvassa on syksyllä kaksi juhlaa.

– Toinen puoli porukasta on töissä, kun toinen juhlii. Ei voi kerralla olla kaikki paikalla, kun sitten ei olisi ketään tekemässä työtä, sanoo Piia Kesti. Hallitusohjelmassa lomituksen tärkeys on tunnistettu ja lomituspalvelut on luvattu säilyttää vähintään nykyisellä tasollaan.