Ranskan terrori-isku nosti terrorismin ja maahanmuuton kärkiaiheiksi vuoden ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla.
Asiasta kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela.
– Viime viikolla Pariisissa ääri-islamilaiset tekivät järkyttäviä iskuja, jossa kuoli useita ihmisiä. Hyvässä muistissa ovat myös Madridin junapommit ja heinäkuun seitsemännen päivän iskut Isossa-Britanniassa. Monen Euroopan maan turvallisuusviranomaiset ovat kertoneet lisäksi, että he ovat kyenneet estämään kymmeniä suunniteltuja terrori-iskuja viime vuosina, eli yksittäistapauksista puhuminen on silmien sulkemista, Lohela pohjusti.
Hän muistutti Suomessakin olevan jopa 300 ihmistä, joita voidaan pitää radikaalisina islamisteina.
– Mikä vaikutus Suomen harjoittamalla maahanmuuttopolitiikalla on ääri-islamin kasvuun ja Suomen kansalaisiin kohdistuvaan terroriuhkaan? Lohela kysyi.
Stubb: Maahanmuutto on hyvä asia
Kysymykseen vastasi pääministeri Alexander Stubb, joka piti maahanmuuttoa lähtökohtaisesti hyvänä asiana.
Stubbin mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut johdonmukaista. Siihen liittyvät työperäinen maahanmuutto, turvapaikanhakijoiden auttaminen, pakolaisten auttaminen.
– 1990-luvun alussa Suomessa oli 40 000 ei-Suomen kansalaista, vuonna 2000 80 000, 2010 jo 160 000 ja vuonna 2020 arvioimme heitä olevan jo 320 000, Stubb laski.
– Maahanmuutto on monella tavalla herkkä asia. Siinä on paljon hyviä puolia: työperäisen maahanmuuton, koulutuksen, perheiden yhdistämisen ja monikulttuurisuuden kautta, mutta myös haasteita, jotka liittyvät osittain kotouttamiseen ja osittain turvallisuuspolitiikkaan. Lähtökohtaisesti aahanmuutto on Suomelle hyvä asia eikä turvallisuusriski, Stubb muotoili.
Lohela: Kotoutuminen on epäonnistunut
Lohela kertoi, että radikalisoitumista vastustavan Quilliam-säätiön mukaan Suomesta on lähtenyt sota-alueille kolme kertaa enemmän asukaslukuun verrattuna kuin Isosta-Britanniasta.
– Jokin on pahasti pielessä Suomessa ja laajemmin Pohjolassa: kotoutuminen on epäonnistunut täysin, jos Suomessa syntynyt ja kasvanut nuori haluaa lähteä sodan keskelle tuhoamaan ja tappamaan muita ihmisiä. Toivomme välttäneemme kotouttamisessa muiden maiden virheet, mutta miksi emme toteuta sellaista kotouttamispolitiikkaa, joka integroisi maahanmuuttajat maamme osaksi? Lohela kysyi.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoi Suomen noudattaneen asiallista ja maltillista kotouttamispolitiikka, joka pohjaa kielitaitoon ja koulutukseen.
– Maahamme tullaan monista syistä: tärkein on perheiden yhdistäminen, toinen on opiskelu. Kolmantena tulee työperäinen maahanmuutto. Neljäs peruste ovat humanitääriset syyt. Suomi on panostanut kohtalaisesti koulutukseen ja työllistämiseen.
– Mutta on tunnustettava, että maahanmuuttajien työttömyys oh kaksi kertaa suurempi kuin kotoperäisten asukkaiden. Mutta jotka ovat saaneet kielitaitoa ja koulutusta, ovat erittäin sitoutuneita ja halukkaita tekemään työtä täällä, Ihalainen korosti.
Mattila: Muutammeko lainsäädäntöämme?
Pirkko Mattila (ps.) muistutti monien Euroopan maiden muuttavan lainsäädäntöään, mm. Iso-Britannia aikoo ottaa passeja pois henkilöiltä, joiden epäillään aikovan Irakiin tai Syyriaan taistelemaan.
– Millaisia lainsäädännön muutoksia Suomessa valmistellaan tässä asiassa?
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoi poliisin ja viranomaisten tiedonsaannin olevan ensisijainen asia.Eduskunnan hyväksymä ja pian voimaantuleva laki on olennainen: poliisi saa oikeuden päästä matkustajarekistereihin, joilla terrorismiaikeista epäiltävien liikkeitä voidaan tarkkailla.
– Terrorismi on meillä laajasti kriminalisoitu. YK:ssa esitettiin myös terrorismiaikeissa sota-alueille matkustamisen kriminalisoimista. Sisäministeriön mielestä täytyy selvittää, onko lakia syytä kiristää, Räsänen vastasi.
– Selvitämme myös, olisiko salainen kotietsintä terroriaikeiden selvittämiseksi mahdollinen: että siitä kerrottaisiin vasta jälkikäteen, jolloin esimerkiksi tietokone voitaisiin tarkistaa.
Stubb vaati itsesensuuria
Pääministeri Stubb kehotti kansanedustajia ja toimittajiakin itsesensuuriin maahanmuutosta puhuttaessa.
– Haluan hallituksen puolesta ja pääministerinä todeta, että meidän täytyy olla tässä keskustelussa erittäin varovaisia. Tässä on jo ilmennyt sana terrorismi, maahanmuuttaja, kotouttaminen, muslimi ja Pariisin iskut.
– Maahanmuutto, kansainväliset Suomessa asuvat ihmiset, ovat hyvä asia. Se perustuu pitkälti siihen, että ihmiset muuttavat tänne perheensä mukana, opiskelemaan tai työn perässä. Sitä ei pidä sekoittaa terrorismiin tai turvallisuusuhkaan. Siten leimaamme ja stigmatisoimme kansainvälisyyden Suomessa. Kansainvälisyys, maahanmuutto ja monikulttuurisuus on Suomessa voimavara ja vahvuus, Stubb linjasi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kiitti Stubbia tästä linjasta ja korosti, ettei maahanmuuttajia pidä leimata, mutta samalla terrorilainsäädäntöä pitää kehittää.
– Kun kouluttautuminen terroritehtäviin on kielletty lailla, Suomessa on jo kattava terrorisminvastainen lainsäädäntö. Uusien lakien täytyy olla yhdenmukaisia muiden maiden lainsäädännön kanssa.
Räsänen: Tulijoita seurataan jo
Räsänen kertoi, että Syyriaan lähteneistä kymmenistä henkilöistä noin puolet on jo palannut.
– Jos epällään heidän syyllistyneen laittomuuksiin, täytyy heitä kuulustella, mutta heitä on mennyt muistakin syistä: sukulaisuuden vuoksi tai yhteyksien vuoksi, joita henkilöllä on ollut Isiksen jäseniin.
– Helsingissä toimii jo pilottiohjelma, joka opastaa palaajia eroon jihadismista, poliisin Ankkuri-toiminta, Räsänen kertoo.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja linjasi vielä, että terrorismi on kansainvälisesti organisoitunutta rikollisuutta, jota ei pidä oikeuttaa uskonnolla tai millään muullakaan syyllä.
– Uhreja ovat heikot maat: Ranskassa kuoli 12, Jemenissä satoja. Näiden välillä on yhteyksiä, mikä vaatii kansainvälistä yhteistyötä.
Tuomioja korosti, että terrorismin kanssa selviämiseen tarvitaan ymmärrystä, yhteistyötä, pitkämielisyyttä ja suvaitsevuutta.
