LEHTIKUVA
Lindström: Työllisyyden hoito onnistuu myös uusissa maakunnissa
Oppositio tenttasi työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina, onnistuuko työttömyyden hoitaminen uusissa maakunnissa, kun terveydenhoito vie leijonanosan maakuntien voimavaroista. Lindström vastasi, että syytä huoleen ei ole.
– Tällainen vastakkainasettelu, että toinen asia hoidetaan ja toista ei, ei kyllä minun ajatteluuni mahdu. Kyllä työllisyyden hoito on omansa ja sote-asiat omansa – näin minä itse tämän asian näen, Lindström vakuutti.
Hän kertoi, että työllisyyden hoitomalleja kehitetään vielä porsaanreikien tukkimiseksi.
– Miten tästä saataisiin toimiva ja kannustava jatkossa uudessa kasvupalvelumaailmassa, on vielä työn alla ja tässä mietitään, millainen malli siitä tulee, Lindström lupasi.
Kansalaisjärjestöt saavat jatkaa työtään
Anna Kontula (vas.) tivasi vielä, unohtaako hallitus kansalaisjärjestöjen työn uusissa maakunnissa. Hän väitti, että työttömät eivät voi enää toimia kansalaisjärjestöissä menettämättä työttömyysturvaansa, kun maakunnissa ne muuttuvat yhtiöiksi. Hän kysyi, miten työttömille taataan osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan jatkossa. Lindström ihmetteli kysymystä.
– Kovasti tuntuu omituiselta ja vieraalta maailmalta tuo, mitä Kontula kuvasi. Minulle ei ole tullut mieleeni sellainen uhkakuva mieleenkään, että kansalaisjärjestöt olisivat uhattuina tulevassa kasvupalvelumallissa maakuntauudistuksessa. Aivan varmasti kansalaisjärjestöille löytyy uusissa maakunnissa oma tärkeä roolinsa.
– On ilman muuta selvää, että kaikki työ on aina arvokasta, vaikkei kaikesta aina makseta palkkaakaan. Sillä pitää olla oma arvonsa senkin takia, että ihminen pysyy yhteiskunnassa mukana. Kyllä hallitus tunnistaa ja tunnustaa kansalaisjärjestöjen työn merkityksen. Minä en lähtisi kyllä pelottelemaan tällä, Lindström huomautti.
Tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia
Vielä Eero Heinäluomakin (sd.) epäili, että työllisyyden hoito kärsii, kun maakuntien rahoitus ja hallinta keskitetään sote-puolelle.
– Totta kai me keskustelemme hallituksen sisällä toimien vaikutuksista hallinnonalojen yli. Minun roolini on miettiä sitä, miten työttömyyden hoito jatkossa hoidetaan. Uskon kyllä siihen, että nämä voidaan yhdistää niin, että sekä työnhakija ja työn tarjoaja siitä hyötyvät, Lindström vastasi.
– Palvelut määritellään valmisteilla olevassa rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa. Se mahdollistaa vapauden järjestää tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia. Maakunnille pitää taata riittävät velvoitteet ja kannusteet järjestää palveluita työttömille.
Yksityisiä työnhakijoita?
Stefan Wallin (r.) kysyi myös, kuuluvatko yksityiset työnhakijat uuteen työllisyyspolitiikan malliin, niitä kun on kokeiltu menestyksellä Pirkanmaalla. Lindström oli esityksestä mielissään.
– Hallitus on avoin kaikille fiksuille avauksille. Maassa on 317 00 työtöntä, 112 000 pitkäaikaistyötöntä, avoimia työpaikkoja noin 56 000. Olemme avoimia kaikille esityksille, mutta niillä on oma hintalappunsa ja niitä tarkastellaan hallituksessa yhteistuumin, Lindström vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää