LEHTIKUVA
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström painottaa, että rikosten ehkäisy on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.
– Se on myös taloudellisesti kannattavaa, Lindström huomauttaa.
– Suomessa on toistaiseksi vähän tutkimusta rikoksen ehkäisyn kustannushyödyistä, mutta esimerkiksi Cambridgen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kun yhteiskunta panostaa yhden punnan riskiryhmään kuuluvan lapsen varhaiseen puuttumiseen, säästetään jatkossa viisi puntaa yhteiskunnan varoja.
Kunnilla säilyy vastuu
Lindströmin mukaan paikallisen rikoksentorjuntatyön keskeinen tavoite on tehostaa ehkäisevää työtä niin, että rikoksia ja häiriöitä tapahtuu vähemmän ja ihmisten turvallisuus sekä turvallisuuden tunne paranevat niin kutsutuin ”pehmein keinoin”.
Lindström muistuttaa, että maakuntauudistuksesta huolimatta kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
– Rakennetun ympäristön hyvällä ylläpidolla saavutetaan hyviä tuloksia; tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää valaistusta ja viihtyisää asuinympäristöä. Päiväkotien ja koulun tekemä työ varhaisten ongelmien tunnistamisessa on aivan yhtä keskeistä kuin poliisin ennalta estävät toiminnat.
Järjestöillä suuri merkitys
Rikosten ehkäisy edellyttää monialaista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden välillä paikallistasolla. Ministeri korostaa erityisesti järjestöjen merkitystä paikallistason yhteistyössä.
– Monet järjestöt ja yhteisöt tekevät työtä, jonka tuloksena ehkäistään rikoksia. Esimerkkeinä tästä ovat varhaisen tuen toimintamallit, joilla tuetaan joukkueurheilun avulla lapsia, joiden kasvusta ja kehityksestä on herännyt huoli.
Asukkaita kuultava
Lindström painottaa asukkaiden kuulemisen tärkeyttä.
– Osallisuuden edistäminen on kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeistä ja se on oleellista myös väestösuhteiden kannalta. Kaiken keskiössä on asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen. Tavoitteeseen päästään luomalla tilaisuuksia, joissa syntyy yhteistä tekemistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Voisimmeko muuttaa ajattelutapaamme ja etsiä uusia ratkaisuja? Mitäs jos ottaisimme esimerkiksi julkisella paikalla häiriköineet nuoret rangaistuksen sijasta mukaan miettimään, miten ostoskeskuksen viihtyvyyttä voidaan parantaa tai missä muualla he voisivat kohdata toisiaan? Lindström pohtii.
Lindström puhui aiheesta tänään paikallisen rikoksentorjuntatyön seminaarissa Lappeenrannassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
