LEHTIKUVA
Venäjän vastapakotteista kärsii moni EU-maa, eniten naapurit. EU-komissio on päättänyt tukea unionimaiden vihannes- ja hedelmätuottajia 125 miljoonalla eurolla. Suomesta ei kuitenkaan päärynöitä Venäjälle viedä, mutta Valio kärsii. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on vakuuttanut, että Suomen vuoro tulee 5. syyskuuta, kun EU:n pitäisi jakaa tukea maidontuottajille. Mutta onko potista enää jaettavaa?
– Murusia voi jäädä. En ole kovin syvällinen asiantuntija tässä kysymyksessä, enkä halua olla pessimisti, mutta jos pitää veikata, niin enemmän olisin sen kannalla ettei tukea maidontuottajille heru, arvelee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström.
Elintärkeää tukea
Lindström antaa Orpolle tunnustusta siitä, että tukea on haettu. Lindström itse peräsi asiaa, koska pitää tärkeänä, että kaikki voitava tehdään vahingon minimoimiseksi.
– Hieno juttu, että on edes yritetty. On myös hyvä, että hedelmä- ja vihannestuottajia tuetaan, mutta olisi hyvin tärkeää, että myös maidontuottajat saisivat EU-tukea. Kaikki voitava on tehtävä kriisin ratkaisemiseksi, sillä Suomi tulee kärsimään todella pahasti, mikäli se pitkittyy.
Jos maidontuottajat eivät saa tuotteitaan markkinoille kilpailukykyiseen hintaan, voi pahimmassa tapauksessa osa yrittäjistä kaatua, mikäli kantokyky ei kestä.
– On hieno asia, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lähtenyt aktiivisesti mukaan hakemaan kriisille ratkaisua. Juuri näin pitää toimia, Linström sanoo.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
