LEHTIKUVA
Lindström: Kotouttaminen kiihtyy jo lähiviikkoina – kova urakka
Turvapaikkakriisin paine siirtyy vastaanotosta kotouttamiseen jo lähiviikkojen aikana, kun ensimmäiset viime kesänä tulleet turvapaikanhakijat saavat myönteisen lupapäätöksen. Tahti kiihtyy rivakasti, kun jopa 10 000 uutta asukasta täytyy sijoittaa kuntiin kotoutumaan. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi kotouttamisen vaiheista tiedotustilaisuudessa keskiviikkoaamuna.
Lindström povaa kotouttamisesta kovaa urakkaa, sillä siitä ei ole suoriuduttu parempinakaan aikoina kovin hyvin. Vaikka pakolaisia on tullut nyt kymmenen kertaa aiempaa enemmän, yritetään haasteista selvitä uusin keinoin.
Turvapaikkaa haki viime vuonna 32 500 henkilöä, sisäministeriön mukaan myönteisen päätöksen saanee noin 10 000 hakijaa.
– Kotoutettavien osalta tämä tehtävä tulee olemaan vaikea. Siinä pitää olla realisti, Lindström puntaroi.
Kuntiin ohjaus kiireinen vaihe
Ensimmäinen kriittinen vaihe on kuntiin sijoittaminen. Oleskeluluvan saaneet pyritään ohjaamaan kuntiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin, että huomioidaan tulijoiden osaaminen, koulutus ja työmahdollisuudet.
– Tämä sen vuoksi, ettei tulisi valumaa kasvukeskuksiin, joista Helsinki on suurin ja ylipäätään pääkaupunkiseutu. Siksi osaamista kartoitetaan, Lindström kertoi.
– Kun työllistymismahdollisuudet eivät ole olleet aiemminkaan kummoiset, niin kotoutuminen tulee joka tapauksessa viemään todella paljon aikaa ja resursseja. Vaikka prosesseja virtaviivaistetaan ja nopeutetaan ja pyritään tekemään asia mahdollisimman kustannustehokkaasti, resurssien kanssa joudutaan painimaan. En halua olla pessimisti vaan realisti. Tähän joudutaan panostamaan, jos tässä halutaan onnistua, Lindström arvioi.
Maassa maan tavalla
Lindström totesi turvapaikanhakijoiden tulevan erilaisista yhteiskunnista ja pelisäännöistä. Ikäviäkin ylilyöntejä on kuultu väkivallasta ja erilaisesta suhtautumisesta naisten asemaan.
– Tänne tulijoiden pitää oppia pois niistä toimintatavoista ja oppia meidän yhteiskuntamme tavat. Suomen pelisäännöt on tehtävä selviksi ja oltava tiukkoina siitä, Lindström korosti.
Oleellista on kouluttautuminen ja sitten työllistyminen. Kielen oppiminen on kolmas asia. Näihin on mietitty uusia keinoja ja jo nyt eteen nousseita byrokratian esteitä aiotaan poistaa. Lindström korostaa työssä oppimisen merkitystä: työssä oppii kielenkin.
Yritykset ja toimialat yhteistyöhön
Myös yritykset haluavat olla mukana kumppanuusohjelmassa. Monet alat ja jopa yritykset ovat ottaneet jopa itse yhteyttä ja tarjonneet apua, esimerkiksi sairaanhoito- ja siivousala sekä rakennusteollisuus, joka otti ministeriöön yhteyttä itse – se haluaa työvoimaa omalle toimialalleen.
– Työmarkkinoille ei aiota kuitenkaan luoda oikopolkuja maahanmuuttajille. Niiden pitää sopia kaikille muillekin, Lindström korosti.
Aiemmin kotoutettaville opetettiin pitkään kieltä ja työelämään siirryttiin vasta sitten. Ylijohtaja Tuija Oivo kertoo, että nyt aiotaan asioita tehdä yhtä aikaa ja sisäkkäin niin, että töihin voitaisiin mennä jo ennen kuin kieltä on opittu: kieltä opitaan käytännössä työtä tekemällä.
– Samalla myös syrjiminen poistuu, kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, Lindström korosti.
Noin 10 prosenttia työttömistä ulkomaalaisia
Suomessa oli jouluna 378 000 työtöntä, joista 35 300 oli ulkomaisia. Heistä noin 20-30 prosenttia oli tullut suojelun tai pakolaisuuden kautta. Yli puolet ulkomaisista työttömistä asuu Uudellamaalla.
Tällä hetkellä TEM pitää yhteyttä TE-keskuksiin, jotka kehittävät valmiuksia toimia turvapaikanhakijoiden kanssa kunnissa. Myös kuntien tietoja ja taitoja pitää parantaa. Oivon mukaan monet kunnat ovat toivoneet valtion vastikerahaan korotuksia. Suhtautuminen vaihtelee eri kunnissa.
– Pyrimme suuntaamaan ihmisiä sinne, missä on enemmän työtä ja jopa työvoimapulaa. Ja mahdollisuus löytää riittävät palvelut. Tilanne ei ole helppo, Oivo sanoo.
Ely-keskuksilla on menossa jo toinen neuvottelukierros kuntien kanssa. Kuntapäättäjät ovat vaatineet valtiota takaamaan kielikoulutuksen rahoituksen.
Myös asuntopolitiikkaa pitää miettiä: Suomessa on 7 000 vapaata Arava-asuntoa. Voisiko niitä vuokrata välivuokrauksella, Oivo kysyy.
Nopeus säästää
Nopeus on tärkeää: kun vastaanottokeskuksen vuorokausi maksaa 40-60 euroa vuorokaudessa ja tuhat odottaa kuntiin sijoitusta kuukauden, se maksaa 1,2 miljoonaa euroa.
– Jos tämä raha vapautuisi palveluihin, niin se parantaisi kuntienkin rahoitusta, Oivo toivoo.
Hakijamäärät pieniä juuri nyt
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden määrät ovat pysyneet pieninä: Torniosta tulee vain muutamia, Saksan laivareitti on tukittu ja Venäjältä tulee Sallan ja Raja-Joosepin kautta joitakin hakijoita.
– Samaan aikaan lähtee parikymmentä pakolaista Irakin suuntaan, Lindström täydentää.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Terho: Tämän on oltava toiminnan vuosi
Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan
Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin
Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään “rajat kiinni” -vaihtoehtoa
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.