Matias Turkkila
Eurokriisin synkät pilvet ovat luoneet varjoaan Euroopan talouskehityksen ylle jo useamman vuoden ajan. Monia mietityttää, miten euroalueen talous tulee kehittymään – siintääkö pilvien raosta valoa vai yltyykö myrsky?
Suomen Perusta -ajatuspaja päätti ottaa asiasta selvää ja tilasi maan johtaviin tutkimuslaitoksiin lukeutuvalta Pellervon taloustutkimukselta (PTT) tutkimuksen, jossa arvioidaan euroalueen kehitystä lähitulevaisuudessa. PTT:n Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksessa lisäksi pohditaan, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella on euroalueen jäsenenä ja sen ulkopuolella.
Kohti liittovaltiota
Eurooppalainen integraatio on kiihtynyt eurokriisin myötä. Yhteisvastuu ja talouden kontrolli vievät Eurooppaa vauhdilla kohti liittovaltiota. Tutkimuksen kantavia päätelmiä on liittovaltiokehityksen välttämättömyys, mikäli euroalue halutaan säilyttää.
Keskustelu eurokriisin hoidosta on ollut toistaiseksi varsin lyhytjänteistä ja sitä on käyty lähinnä yksittäisistä tukipaketeista. Oleellista olisikin nostaa esiin kysymys siitä, kuinka syvään integraatioon valuuttaliiton pelastamiseksi suomalaiset ovat valmiita? Kansallisen itsenäisyyden kaventaminen nähdään tutkimuksessa välttämättömäksi ehdoksi hyvin toimivalle rahaliitolle.
Vaikka poliittista tahtoa liittovaltion tiivistämiseen löytyisikin, tuo tutkimus esille toisen tärkeän kysymyksen. Kaikesta liittovaltiokehityksestä huolimatta euroalue ei PTT:n näkemyksen mukaan tule olemaan tulevaisuudessakaan ”optimaalinen valuutta-alue”.
Tutkimuksessa ennustetaan euromaiden talouksien säilyvän erilaisina vielä 2020-luvulla ja tulonsiirtojen maiden välillä nähdään lisääntyvän. Myöskään koko valuutta-alueen hajoamisen mahdollisuutta ei tutkimuksessa suljeta pois.
Uusi valuuttaliitto
Vaihtoehtoisina valuuttaliittoina nykyiselle eurolle nostetaan tutkimuksessa esiin pohjoinen euro, eli nykyinen euroalue ilman etelän kriisimaita ja pohjoismainen valuuttaliitto, jossa Skandinavian maiden kesken luotaisiin yhteinen valuutta.
Pohjoista euroa ei tutkimuksessa pidetä kovinkaan realistisena, sillä Keski-Euroopan vahvojen euromaiden taloudelliset intressit ovat etelässä. Esimerkiksi Ruotsin kanssa solmittavan pohjoismaisen valuuttaliiton ongelmana nähdään taas valuutta-alueen pieni koko.
Kaikissa valuuttaliitoissa haasteena nähdään riski ylikansallisista tulonsiirroista, mikä on osoittautunut yhdeksi eurojärjestelmän kantavaksi ongelmia.
Oma valuutta
Tutkimuksessa nostetaan esille, että vahva talous pärjää aina – valuuttaliiton jäsenenä tai sen ulkopuolella. Hyvänä esimerkkinä käy oman valuuttansa säilyttänyt Ruotsi. Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 2000-luvulla lähes yhtä nopeasti, mutta eurokriisin alettua Ruotsi on ohittanut kasvussa Suomen.
PTT arvioi Suomen talouden säilyvän lähitulevaisuudessa vahvana, mutta tähän oletukseen ei ole syytä tuudittautua. Samaan hengenvetoon tutkimuksessa todetaan rakenteellisten uudistusten olevan Suomessakin välttämättömiä, jotta talouden kilpailukyky saadaan säilytettyä.
Omaan valuuttaan siirtymiseen nähdään tutkimuksen mukaan sisältyvän monia haasteita. Korkotason nousu ja inflaatiokierre ovat riskeinä kunnes uuden keskuspankin asema saadaan vakiinnutettua. Eroamisen todetaan lisäksi olevan juridisesti varsin monimutkainen prosessi.
Suomi tienhaarassa
Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksen valossa on olennaista pohtia, olemmeko valmiita jatkamaan jäsenenä euroalueessa, jonka jäsenyyden hintana on liittovaltiokehityksen tiivistyminen? Mikäli emme, on taas otettava huomioon, että liittovaltiokehityksen edetessä ei tulevaisuuden Euroopan unionissa ole välttämättä tilaa valuutta-alueen ulkopuolisille maille.
Jos olemme, tiivistyvästä integraatiosta huolimatta, valmiita pysymään mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, tulee meidän silti punnita mitkä ovat euroalueen tulevaisuuteen liittyvät taloudelliset riskit verrattuna esimerkiksi omaan valuuttaan siirtymisen riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Vaihtoehtoiseen valuuttajärjestelmään siirtyminen on hyppy tuntemattomaan, mutta niin on myös vauhdilla muuttuvassa eurojärjestelmässä mukana pysyminen.
Suomen Perusta -ajatuspaja
Suomen Perusta -ajatuspaja on loppuvuodesta 2012 perustettu perussuomalainen ”think tank”. Ajatuspajan tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen. Suomen Perusta -ajatuspaja harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin uusia mielipiteitä, näkökulmia ja ratkaisuja.
Suomen Perusta -ajatuspajan hallituksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Reijo Tossavainen ja toiminnanjohtajana FM Simo Grönroos. Miten euroalue kehittyy? -tutkimus on luettavissa ajatuspajan internetsivuilla osoitteessa www.suomenperusta.fi
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Yhdysvalloissa myönnetään nyt laajalti, että presidentti Joe Bidenin henkisen tilan heikentyminen on ollut paljon pahempi ja pitkäaikaisempi ongelma kuin julkisuuteen on kerrottu. Bidenin avustajat, johtavat demokraattipoliitikot ja toimittajat ovat salailleet ongelmia ja suoranaisesti valehdelleet kansalle presidentin terveydentilaa koskien. Suomessakin valtamedia vaikeni Bidenin ongelmista lähes loppuun saakka.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Lue lisää
Lue lisää
