Matias Turkkila
Liittovaltio on eurojäsenyyden hinta
Eurokriisin synkät pilvet ovat luoneet varjoaan Euroopan talouskehityksen ylle jo useamman vuoden ajan. Monia mietityttää, miten euroalueen talous tulee kehittymään – siintääkö pilvien raosta valoa vai yltyykö myrsky?
Suomen Perusta -ajatuspaja päätti ottaa asiasta selvää ja tilasi maan johtaviin tutkimuslaitoksiin lukeutuvalta Pellervon taloustutkimukselta (PTT) tutkimuksen, jossa arvioidaan euroalueen kehitystä lähitulevaisuudessa. PTT:n Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksessa lisäksi pohditaan, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella on euroalueen jäsenenä ja sen ulkopuolella.
Kohti liittovaltiota
Eurooppalainen integraatio on kiihtynyt eurokriisin myötä. Yhteisvastuu ja talouden kontrolli vievät Eurooppaa vauhdilla kohti liittovaltiota. Tutkimuksen kantavia päätelmiä on liittovaltiokehityksen välttämättömyys, mikäli euroalue halutaan säilyttää.
Keskustelu eurokriisin hoidosta on ollut toistaiseksi varsin lyhytjänteistä ja sitä on käyty lähinnä yksittäisistä tukipaketeista. Oleellista olisikin nostaa esiin kysymys siitä, kuinka syvään integraatioon valuuttaliiton pelastamiseksi suomalaiset ovat valmiita? Kansallisen itsenäisyyden kaventaminen nähdään tutkimuksessa välttämättömäksi ehdoksi hyvin toimivalle rahaliitolle.
Vaikka poliittista tahtoa liittovaltion tiivistämiseen löytyisikin, tuo tutkimus esille toisen tärkeän kysymyksen. Kaikesta liittovaltiokehityksestä huolimatta euroalue ei PTT:n näkemyksen mukaan tule olemaan tulevaisuudessakaan ”optimaalinen valuutta-alue”.
Tutkimuksessa ennustetaan euromaiden talouksien säilyvän erilaisina vielä 2020-luvulla ja tulonsiirtojen maiden välillä nähdään lisääntyvän. Myöskään koko valuutta-alueen hajoamisen mahdollisuutta ei tutkimuksessa suljeta pois.
Uusi valuuttaliitto
Vaihtoehtoisina valuuttaliittoina nykyiselle eurolle nostetaan tutkimuksessa esiin pohjoinen euro, eli nykyinen euroalue ilman etelän kriisimaita ja pohjoismainen valuuttaliitto, jossa Skandinavian maiden kesken luotaisiin yhteinen valuutta.
Pohjoista euroa ei tutkimuksessa pidetä kovinkaan realistisena, sillä Keski-Euroopan vahvojen euromaiden taloudelliset intressit ovat etelässä. Esimerkiksi Ruotsin kanssa solmittavan pohjoismaisen valuuttaliiton ongelmana nähdään taas valuutta-alueen pieni koko.
Kaikissa valuuttaliitoissa haasteena nähdään riski ylikansallisista tulonsiirroista, mikä on osoittautunut yhdeksi eurojärjestelmän kantavaksi ongelmia.
Oma valuutta
Tutkimuksessa nostetaan esille, että vahva talous pärjää aina – valuuttaliiton jäsenenä tai sen ulkopuolella. Hyvänä esimerkkinä käy oman valuuttansa säilyttänyt Ruotsi. Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 2000-luvulla lähes yhtä nopeasti, mutta eurokriisin alettua Ruotsi on ohittanut kasvussa Suomen.
PTT arvioi Suomen talouden säilyvän lähitulevaisuudessa vahvana, mutta tähän oletukseen ei ole syytä tuudittautua. Samaan hengenvetoon tutkimuksessa todetaan rakenteellisten uudistusten olevan Suomessakin välttämättömiä, jotta talouden kilpailukyky saadaan säilytettyä.
Omaan valuuttaan siirtymiseen nähdään tutkimuksen mukaan sisältyvän monia haasteita. Korkotason nousu ja inflaatiokierre ovat riskeinä kunnes uuden keskuspankin asema saadaan vakiinnutettua. Eroamisen todetaan lisäksi olevan juridisesti varsin monimutkainen prosessi.
Suomi tienhaarassa
Miten euroalue kehittyy? -tutkimuksen valossa on olennaista pohtia, olemmeko valmiita jatkamaan jäsenenä euroalueessa, jonka jäsenyyden hintana on liittovaltiokehityksen tiivistyminen? Mikäli emme, on taas otettava huomioon, että liittovaltiokehityksen edetessä ei tulevaisuuden Euroopan unionissa ole välttämättä tilaa valuutta-alueen ulkopuolisille maille.
Jos olemme, tiivistyvästä integraatiosta huolimatta, valmiita pysymään mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, tulee meidän silti punnita mitkä ovat euroalueen tulevaisuuteen liittyvät taloudelliset riskit verrattuna esimerkiksi omaan valuuttaan siirtymisen riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Vaihtoehtoiseen valuuttajärjestelmään siirtyminen on hyppy tuntemattomaan, mutta niin on myös vauhdilla muuttuvassa eurojärjestelmässä mukana pysyminen.
Suomen Perusta -ajatuspaja
Suomen Perusta -ajatuspaja on loppuvuodesta 2012 perustettu perussuomalainen ”think tank”. Ajatuspajan tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen. Suomen Perusta -ajatuspaja harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin uusia mielipiteitä, näkökulmia ja ratkaisuja.
Suomen Perusta -ajatuspajan hallituksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Reijo Tossavainen ja toiminnanjohtajana FM Simo Grönroos. Miten euroalue kehittyy? -tutkimus on luettavissa ajatuspajan internetsivuilla osoitteessa www.suomenperusta.fi
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää