Liittovaltio etenee pienin askelin – Saksa ja Ranska hivuttavat euromaille omaa budjettia
EU-maiden valtiovarainministerit tapasivat maanantaina Brysselissä. Tapaamisessa valmisteltiin parin viikon päässä olevaa euroryhmän kokousta. Tapaamisen pääaihe oli euroalueen uudistukset. Niistä tärkein oli euromaiden oma budjetti. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän tapaaminen oli poikkeuksellinen, koska siihen osallistuivat myös euron ulkopuolisten EU-maiden valtiovarainministerit. Heidät oli kutsuttu siitä syystä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioima euroalueen oma budjetti tulisi osaksi koko EU:n rahoituskehystä.
Budjetin tärkeimmät ominaisuudet pimennossa
Budjeteilla on tavallisesti kolme tärkeää kohtaa: mikä on budjetin koko, miten se rahoitetaan ja mihin budjettivarat käytetään.
Budjetin koosta ei hiiskuttu sanallakaan. Vielä vaalikampanjansa aikana Macron halusi eurobudjetin koon olevan useita prosentteja euromaiden bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen media arvioi budjetin koon olevan suurimmillaankin paljon Macronin toivetta pienempi – mikäli budjettiajatus edes toteutuu joulukuussa.
Budjetin rahoituksessa on pyöritelty kahta uutta verotusmahdollisuutta. Ranskan toiveena on ollut rahoittaa budjetti uudella varainsiirtoverolla. Veroa voitaisiin kantaa myös suurilta teknologiayhtiöiltä. Koska kumpikin vero on vasta ajatuksen tasolla, tulisi budjetti rahoittaa suoraan euromaiden omista veroista.
Saksan ja Ranskan ministerit lähentyivät toisiaan eurobudjetin käytössä. Ranskan alkuperäinen toive oli, että budjetti toimisi eräänlaisena tasauspuskurina. Saksan näkemyksen mukaan budjettivaroja tulisi käyttää investointeihin ja kompensoimaan kipeitä talousuudistuksia. Saksan kanta on tällä haavaa niskan päällä.
Budjetilla myös vastustusta
Macronin satojen miljardien eurojen eurobudjetista on jääty paristakin syystä. Ensinnäkin pohjoiset euromaat pelkäävät tämän johtavan pysyviin tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään. Ehdotusta on vastusteltu Hollannissa, Suomessa, Itävallassa ja Baltian maissa.
Toiseksi investointibudjetti vaikuttaa joidenkin valtiovarainministerien mielestä tarpeettomalta. Euroopan investoinneista huolehtii jo nyt Euroopan investointipankki, sekä uudempi Juncker-rahasto.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra kertoi suoraan, ettei eurobudjettihahmotelma vakuuta häntä. Myös Italian varapääministeri Matteo Salvini kertoi aiemmin, ettei esitetty hahmotelma ole hänen mieleensä. Budjettihanoja kun avattaisiin vain talouskuria vaaliville maille.
Euromaiden velkajärjestelyihin halutaan selkeyttä
Euroryhmä keskusteli eurobudjetin lisäksi myös velkajärjestelyjä helpottavasta yhteistoimintalausekkeen käytöstä euromaiden velkakirjoissa. Ajatus sai laajalti tukea.
Yhteistoimintalauseke tarkoittaa sitä, että jos vaadittava määrä velkakirjojen haltijoista kannattaa velkajärjestelyä, tulee se sitomaan oikeudellisesti kaikkia kyseisen velkaerän velkojia. Näin velkajärjestely nopeutuu ja se minimoi velkajärjestelyn haittavaikutuksia.
Yhteistoimintalausekkeen käytöstä ei haluta kuitenkaan tehdä automaattista. Kutakin velkajärjestelytarvetta arvioitaisiin erikseen Euroopan vakausmekanismi EVM:ssä. Velkajärjestelyjen mahdollisuus vaatisi kuitenkin muutosta EVM-sopimukseen.
Ennen velkajärjestelypäätöstä euroryhmässä keskustellaan muun muassa siitä, tulisiko yksittäisille pankeille määrätä jokin velkakirjakatto yksittäiselle euromaan joukkovelkakirjoille. Italia ei halua omistuskattoa. Italialaiset pankit ovat rahoittaneet merkittävästi Italiaa ostamalla runsaasti Italian joukkovelkakirjoja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.