PS ARKISTO
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että paine kasautuu nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää. Ranne toisaalta katsoo, että Suomessakin tarvitaan oma Yleisradio, mutta selvästi budjetiltaan nykyistä pienempi. Samaan aikaan tiukempaa talouskuria Yleisradiolle vaaditaan myös eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella.
Kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä sai viime syksynä maaliin neuvottelutuloksensa Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtäviä koskevista muutoksista.
Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle neljän vuoden aikana.
MTV:n aamuohjelman Huomenta Suomen vieraana tänään ollut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne väläyttää nyt Ylelle lisäleikkauksia.
– Sanotaan, että Ylen leikkaukset eivät jää tähän. Nyt kaikki eduskuntaryhmät pääsivät parlamentaariseen yhteisymmärrykseen siitä, että avoimuutta pitää lisätä ja jonkin verran leikata. Mutta tämä ei jää tähän.
Painetta uusien Yle-leikkauksien tekemiseen kasaantuu myös kansalaisyhteiskunnalta. Kansalaisaloite Yleisradion rahoituksen ja tehtävien tiukentamisesta keräsi nopeasti vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan ja aloite luovutettiin eduskunnalle marraskuussa.
Ranne toteaa, että paine kasvaa nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää, eli käytännössä rahoitusta leikataan. Kokonaisuudessa kyse ei ole pelkästä rahoituksen vähentämisestä, vaan myös toiminnan tehostamisesta.
– Kaikkien valtionyhtiöiden – myös Ylen – täytyy katsoa, miten toimintaa johdetaan, porukkaa kannustetaan ja miten yhteisöstä saadaan paras irti. Valtionyhtiöiden täytyy pistää parastaan, jo taloudellinenkin tilanne edellyttää sitä, koska meillä ei ole varaa enää uusiin tukiin, Ranne sanoo.
Pienempi Yle on myös perussuomalaisten tavoitteena.
– Haluamme tasoittaa kenttää. Kaupallisella medialla ja Ylen kaltaisella monopolilla pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Tässä taloudellisessa tilanteessa on myös tärkeää, että kaikki valtionyhtiöt tarkastelevat omaa toimintaansa ja omaa rahoitustaan, Ranne sanoo.
Eräs ongelma onkin, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Esimerkiksi mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on todennut, miten Yle ajaa ahtaalle kotimaista maakuntamediaa ja heikentää sen toimintaedellytyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Suomessa tulisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa yleiseurooppalaiselta tasolta. Jo yksinomaan pohjoismaisessa vertailussa Yleisradio voidaan todeta sangen pöhöttyneeksi: Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi.
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
Lue lisää
Lue lisää
