PS ARKISTO
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että paine kasautuu nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää. Ranne toisaalta katsoo, että Suomessakin tarvitaan oma Yleisradio, mutta selvästi budjetiltaan nykyistä pienempi. Samaan aikaan tiukempaa talouskuria Yleisradiolle vaaditaan myös eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella.
Kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä sai viime syksynä maaliin neuvottelutuloksensa Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtäviä koskevista muutoksista.
Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle neljän vuoden aikana.
MTV:n aamuohjelman Huomenta Suomen vieraana tänään ollut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne väläyttää nyt Ylelle lisäleikkauksia.
– Sanotaan, että Ylen leikkaukset eivät jää tähän. Nyt kaikki eduskuntaryhmät pääsivät parlamentaariseen yhteisymmärrykseen siitä, että avoimuutta pitää lisätä ja jonkin verran leikata. Mutta tämä ei jää tähän.
Painetta uusien Yle-leikkauksien tekemiseen kasaantuu myös kansalaisyhteiskunnalta. Kansalaisaloite Yleisradion rahoituksen ja tehtävien tiukentamisesta keräsi nopeasti vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan ja aloite luovutettiin eduskunnalle marraskuussa.
Ranne toteaa, että paine kasvaa nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää, eli käytännössä rahoitusta leikataan. Kokonaisuudessa kyse ei ole pelkästä rahoituksen vähentämisestä, vaan myös toiminnan tehostamisesta.
– Kaikkien valtionyhtiöiden – myös Ylen – täytyy katsoa, miten toimintaa johdetaan, porukkaa kannustetaan ja miten yhteisöstä saadaan paras irti. Valtionyhtiöiden täytyy pistää parastaan, jo taloudellinenkin tilanne edellyttää sitä, koska meillä ei ole varaa enää uusiin tukiin, Ranne sanoo.
Pienempi Yle on myös perussuomalaisten tavoitteena.
– Haluamme tasoittaa kenttää. Kaupallisella medialla ja Ylen kaltaisella monopolilla pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Tässä taloudellisessa tilanteessa on myös tärkeää, että kaikki valtionyhtiöt tarkastelevat omaa toimintaansa ja omaa rahoitustaan, Ranne sanoo.
Eräs ongelma onkin, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Esimerkiksi mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on todennut, miten Yle ajaa ahtaalle kotimaista maakuntamediaa ja heikentää sen toimintaedellytyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Suomessa tulisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa yleiseurooppalaiselta tasolta. Jo yksinomaan pohjoismaisessa vertailussa Yleisradio voidaan todeta sangen pöhöttyneeksi: Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi.
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
