LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Olipa kerran Gunnesbo-koulu Ruotsissa, Lundin kaupungissa. Tapahtui niin, että eräällä nelosluokalla kaikilla tytöillä oli ruotsalainen etunimi. Saman vuosikurssin toisella luokalla vain kahdella työllä 13:sta oli ruotsalainen etunimi, raportoi Sydsvenskan.
Melkoinen haloohan siitä nousi. Ei-ruotsalaisen sukunimen omaavien lasten vanhemmat valittivat diskriminoinnista kunnalle, kouluviranomaisille sekä tasa-arvovaltuutetulle.
– Pelkkä vilkaisu nimilistaan riittää kertomaan, että kyseessä on törkeä jako etnisyyden perusteella. Vaikeata uskoa, että kyse olisi vain sattumasta, kertoo eräs lasten vanhemmista.
Sydsvenskanin haastatteleman toisen vanhemman mukaan muulla kuin ruotsinkielisellä nimellä on kielteinen vaikutus lapsen tulevaisuuteen. Vanhempien mukaan lapset puhuvat välitunneilla keskenään arabiaa ja se heikentää integraation mahdollisuuksia.
Koulun johto on kommentoinut saamaansa kritiikkiä ja rehtori kertoo yllättyneensä arvostelusta. Hän kieltää jyrkästi, että luokkajaossa olisi kyse etnisestä taustasta.
Rehtorin mukaan luokat koostetaan sen mukaan, miten oppilaat ovat pärjänneet kansallisessa kokeessa. Huomioon otetaan myös oppilaan tuen tarve sekä sosiaaliset olosuhteet.
Ruotsin kouluviranomaisten mukaan segregaatiosta ei kuitenkaan ole keskusteltu tarpeeksi ja se on lisääntynyt oppilaitoksissa viime vuosina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsissa osa äidinkielen opettajista on päättänyt ottaa uudelleen käyttöön vanhat opetusmenetelmät. Se tarkoittaa, että jotkut ruotsalaiset seitsemäsluokkalaiset kirjoittavat sanelusta ja opettelevat samalla uudelleen tavaamaan.
Hallitus on toteuttamassa täyskatteelliset lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Lisäksi hallitus on esittänyt hakemusmaksujen ottamista uudelleen käyttöön. Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto pitää uudistuksia erittäin tervetulleina.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Joka viidennen ruotsalaiskoululaisen eväät eivät riitä lukioon. Oppilaan valintamahdollisuudet kaventuvat ja ovet hyvin palkattuihin akateemisiin ammatteihin sulkeutuvat samalla. Tasa-arvon luvatussa maassa mietitään hiki hatussa, miten kaikki voisivat menestyä yhtä hyvin koulussa ja elämässä.
Viikon suosituimmat
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
