LEHTIKUVA
Liian idealistinen opetussuunnitelma paranee äidinkielen ja matematiikan lisätunneilla
Mediassa uutisoitiin muutama päivä sitten suomalaisen koulun vaatimustason laskusta. Opettajat kertoivat oppikirjojen vaatimustason radikaalista alenemisesta. Moni lasten vanhempi on tehnyt saman huomion.
Perussuomalaisten rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman kysyi asiasta opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta torstain kyselytunnilla.
– Huomioiden taustalla on epäkohtia, joista perussuomalaiset ovat huomauttaneet jo vuosia. Koulujen arjesta ja lasten todellisuudesta erkaantunut opetussuunnitelma on liian idealistinen. Trendikkyys ei tuo tuloksia oppimisessa. Niin sanottu ilmiö-oppiminen, viikot, joiden aikana jokin tietty teema ujutetaan osaksi kaikkien aineiden opetusta, on usein väkinäistä. On myös paljon ajattelua, jonka mukaan oppiminen pitäisi niin sanotusti pelillistää. Pänttäämistä eli asioiden painamista mieleen loppuiäksi pidetään vanhanaikaisena. Sen seurauksena muotisana ”itseohjautuvuus” tarkoittaa huomion ohjautumista älyluurin syövereihin. Haitat taas alkavat olla tutkimustenkin valossa kiistattomat.
– Onhan nämä havainnot otettu ministeriössä vakavasti, ja onhan muutos tulossa?
Hallitus panostaa lukutaitoon ja matematiikkaan
Vastauksessaan opetusministeri Henriksson muistutti siitä, miten hallitus on panostanut merkittävästi perusopetukseen.
– Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähtäämme. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen.
– Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostamme lukutaitoon ja me panostamme matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa – joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen – yhdessä sen kanssa me haluamme vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä, opetusministeri painotti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vaatimustaso Jaana Strandman Matematiikka äidinkieli Anna-Maja Henriksson Lukutaito opetussuunnitelma oppimistulokset Peruskoulu Opettajat hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”
Katastrofaaliset Pisa-tulokset eivät yllättäneet – Koponen: Hallitus tuo maalaisjärjen koulutuspolitiikkaan ja laittaa oppimistulokset nousuun
Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi
Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä
Hallitus panostaa oppimiseen ja koulurauhaan
Perusopetusmyönteisin hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen
Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle
Ruotsidemokraatit haluaa pelastaa peruskoulun: Kuri ja järjestys takaisin – pois pakkointegraatio ja poliittinen wokehumppa
Vasemmiston hehkuttamille ideologioille, unelmille ja arvauksille perustuva ”tulevaisuuden koulu” saa kyytiä ruotsalaistutkijoilta – koulujen pitää keskittyä siihen, mitä nuoret tarvitsevat nyt
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.