

LEHTIKUVA
Liberaali maahanmuuttopolitiikka kylvää tuhoa Pohjoismaissa – ”Ongelmat eivät poistu vaikenemalla”
Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, sanoo kansanedustaja Lulu Ranne.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui Ruotsin Almedalenin keskusteluihin 4.7. Almedalen on Ruotsin merkittävin poliittinen tapahtuma, josta Porin SuomiAreena on ottanut mallia.
Ranne osallistui keskusteluun pohjoismaisesta jengirikollisuudesta yhdessä poliisi, projektijohtaja Malin Rantzowin, toimittajakirjailija Diamant Salihun, kriminologi Amir Rostamin sekä ruotsin keskustapuolueen parlamentaarikko Linda Modigin kanssa.
Asiantuntijat pyörittelevät totuutta
Asiantuntijat kuvasivat tilannetta ja sen vakavuutta terävästi, mutta merkittävimpiä perussyitä jengirikollisuuden kasvamiselle tai laajenemiselle ei keskustelussa suostuttu sanomaan ääneen.
– Tämä on erittäin tyypillistä Ruotsissa, jossa epäonnistuneen maahanmuuton vaikutuksista rikoksiin halutaan edelleen vaieta täysin, tuhahtaa Ranne.
Asiantuntijat olivat erittäin varovaisia ja harmittelivat keskustelussa, että jengirikollisuuden syitä ei tiedetä, mutta jotain epäilyjä on.
– Syitä pitää kuulemma selvittää ja analysoida lisää. Ratkaisuja rajat ylittävän jengirikollisuuden torjumiseen ei siis juurikaan esitetty. Poliisi Malin Rantzow korosti kuitenkin ruohonjuuritason toimijoiden kuuntelemista ja lisäresurssien tarvetta. Asiantuntijat myös myönsivät, että Ruotsi ei ole onnistunut rikostentorjunnassa. Ongelmia nähtiin myös lainsäädännössä, Ranne kertoo.
– Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit.
Sisäministeri kieltää ongelman
Suomessa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kielsi hiljattain maahanmuuton liittyvän kansainväliseen jengirikollisuuteen. Ministeri väitti vastauksessaan kansanedustaja Olli Immosen kirjalliseen kysymykseen, että maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisten katujengirikollisuuden kanssa.
Almedalenin keskustelu kuumeni heti kun Ranne piti ensimmäisen puheenvuoronsa, jossa hän totesi, että Ruotsissa on oltu sinisilmäisiä eikä rikostentorjunnassa ole onnistuttu niin kuin olisi pitänyt.
Ranne totesi myös, että Suomen poliisin tilastojen perusteella on selvää, että epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja intregraatio ovat merkittäviä jengirikollisuuden syitä.
– Ongelmat eivät poistu vaikenemalla, Ranne muistutti.
”Realismi ei ole rasismia”
Pohjoismaiden järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan Ranteen mukaan tehokkaimmin myöntämällä ensin tosiasiat sekä yhteisen ja realistisen tilannekuvan pohjalta.
– Vaikeista ongelmista on käytävä rauhallinen ja perusteellinen keskustelu, sillä muuten väkivaltaista jengirikollisuutta vastaan ei kyetä taistelemaan. Vaikka monet selvitykset ja analyysit olisivatkin kesken, tiedämme jo, että epäonnistunut maahanmuutto ja kriminaalipolitiikka ovat merkittävässä roolissa. Realismi ei ole rasismia, Ranne toteaa.
Perussuomalaisia ja ruotsidemokraatteja lukuun ottamatta kaikki puolueet Suomessa ja Ruotsissa pitävät Ranteen mukaan päänsä tositaiseksi pensaassa, eivätkä myönnä maahanmuuton roolia järjestäytyneen rikollisuuden kasvussa.
– Kaikki muut puolueet haluavat edelleen lisätä maahanmuuttoa ja sysätä yhä enemmän rahaa integraatioon.
– Lisää samaa pahentaa nykyisiä ongelmia. Löyhästä maahanmuuttopolitiikasta kasvaa järjestäytynyttä rikollisuutta, Ranne toteaa.
Vetovoimatekijät pois
Perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti vaatineet poliisille lisäresursseja, tiukempaa kriminaalipolitiikkaa sekä haittamaahanmuuton lopettamista. Sama resepti toimisi Ranteen mukaan kaikissa Pohjoismaissa.
– Rehottavaa rikollisuutta, riskejä ja ongelmia on vähennettävä vahvemmilla poliisiresursseilla sekä sujuvammalla rajat ylittävällä viranomaisyhteistyöllä ja tiedonvaihdolla. Lisäksi olisi tärkeää yhtenäistää pohjoismaista maahanmuuttoa ja rikollisuutta koskeva lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle. Pohjoismailla on pitkä historia yhteistyössä rikosten ja niiden ennaltaehkäisyjen ympärillä, mutta lisää tarvitaan.
– Tarvitsemme sellaista maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa sekä lainsäädäntöä, joka tekee Pohjoismaista vähemmän houkuttelevia maahanmuuttajille ja joka vahvistaa maidemme turvallisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Emme saa houkutella tänne rikollisia emmekä maahanmuuttajia, jotka hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaamme, Ranne vaatii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- realismi muut puolueet lainsäädäntö resurssit kustannukset Pohjoismaat Jengirikollisuus Ruotsidemokraatit Lulu Ranne Turvallisuus Ruotsi Väkivalta perussuomalaiset Poliisi talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille

Sisäministeri Mikkonen: Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa

Vuonna 2016 Yle hehkutti tutkimusta, jonka mukaan pakolaisiin satsattu raha palautuisi tuplana takaisin viidessä vuodessa – toisin kävi

Tavio: Hallituksen esitys voimistaa ankkurilapsi-ilmiötä – ”Tämä on sitä haittamaahanmuuttoa, joka aiheuttaa eniten kustannuksia Suomelle”

Hallitukselta lisää helpotuksia maahanmuuttoon – Rantanen: “Hallitus haalii maahan matalapalkkaista ja kouluttamatonta työvoimaa kaikin keinoin”

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Yksi kuoli ja yksi haavoittui vaikeasti ammuskelussa Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa – ampujaksi epäilty on 15-vuotias

Maahanmuuton kulut ovat biljoonaluokkaa kansankodin veronmaksajille – ruotsidemokraattien mukaan tuki- ja etuviidakkoa on pakko raivata

Ruotsidemokraattien vaalimainonta herättää suuria tunteita: “Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”
Viikon suosituimmat

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Riikka Purra MTV:n puheenjohtajatentissä: Maahanmuutto laskenut Pisa-tuloksia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.

Antikainen: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta ja panostaa turvallisuuteen – epäisänmaalliset toverit aloittivat heti myyräntyön
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.

Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää