LEHTIKUVA
Leipäjonoissa jo yli 20 000 suomalaista joka viikko
EU-maissa asuu tätä nykyä yli 120 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskiryhmässä olevaa ihmistä. Määrä on kasvanut, vaikka jo pitkään tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä. Suomen kehityssuunta on sekin varsin murheellinen.
Sosiologian professori Juho Saari kertoo Savon Sanomissa, että Suomessa eletään jo kuin kehitysmaissa. Jo yli 20 000 suomalaista hakee viikottain elintarvikkeita leipäjonoista. Saaren mukaan kyse ei ole “hulttionuorista”, vaan mukana on ikäihmisiä, jotka eivät tule yksinkertaisesti toimeen nykyisillä yhteiskunnan tuilla.
Suomen tilanne on kuitenkin hyvä vain jos sitä vertaa muun Euroopan tilanteeseen. Espanjassa 1,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun piirissä. Maassa maksetaan työttömyystukea kahden vuoden ajalta, minkä jälkeen pudotaan tyhjän päälle. Financial Times kirjoittaa, että Espanjassa on 700 000 kotitaloutta, joilla ei ole työtuloja sen koommin kuin yhteiskunnan tukiakaan.
Pitkäaikaistyöttömyys ruostuttaa työtaitoja. Lisäksi se vieraannuttaa yhteiskunnasta. Tutkijat arvelevatkin, että vaikka Espanjan taloustilanne kohentuukin niin sosiaalinen kriisi ei taltu kovinkaan helposti. Maan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Espanjassa on jo yli 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttöminä vähintään kahden vuoden ajan.
Työttömäksi jääminen on hengenvaarallista
Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen kertoi Yleisradion Brysselin kone -radio-ohjelmassa Euroopan sosiaalisesta kriisistä. Korhonen kertoi, ettei EU:lla ole sinällään toimivaltaa sosiaalipolitiikassa, vaan se on jäsenmaiden vastuulla. Komission omista avauksista on kuitenkin aistittavissa, että sosiaalipolitiikkakin haluttaisiin alistaa komission päätösvallan alle.
Paineet tähän ovat kovat, sillä eri EU-maissa ei ole yhdenmukaista käytäntöä sosiaalipolitiikassa. Hän kertoo esimerkkinä, miten joissain EU-maissa sairausvakuutus katkeaa työpaikan kadottua. Hän luonnehtiikin, että työpaikan menettäminen on tässä mielessä hengenvaarallista.
Korhonen kertoo, että vuonna 2010 EU:ssa asetettiin tavoitteeksi vähentää köyhyyttä – tai köyhyysriskissä olevien määrää – vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonalla ihmisellä. Tavoite on karannut kauemmas, sillä köyhien tai köyhyysriskissä olevien määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla ihmisellä.
Komissio on väläyttänyt myös työttömyysturvan yhdenmukaistamista. Yhtenä vaihtoehtona Korhonen näkee “rajat ylittävän solidaarisuuden”, mikä tarkottaisi yhden jäsenmaan maksavan toisen jäsenmaan työttömyysturvaa. Korhonen kuitenkin täsmentää, ettei komission avaukset ole olleet kovinkaan tarkasti määriteltyjä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää