Philippe Legrainin mielestä Euroopan viime aikojen elpyminen pitkään jatkuneen eurokriisin aikana on suurimmaksi osaksi silmänlumetta, eikä tämäkään toipuminen ole pysyvää. Legrain ei kiellä tapahtuneita tosiasioita kuten raakaöljyn hinnan putoamista, euron heikkenemistä, osakekurssien suurta nousua ja eurokansalaisten luottamuslukujen kasvua. Ne eivät hänen mielestä ole kuitenkaan riittäviä merkkejä.
Legrain muistuttaa, että koko euroalueen talous on seitsemännen kriisivuoden jälkeen edelleen 2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisin alkua.
Legrain on ollut aitiopaikalla seuraamassa kriisin alkuvuosien etenemistä ollessaan silloisen Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson talousneuvonantajana. Legrain hahmotteli kirjassaan Eurooppalainen kevät oman näkemyksensä siitä, miten eurokriisi olisi pitänyt taltuttaa. Euroopan komission näkemykset poikkesivat näistä keskeisiltä osin.
Lyttyyn lyödyt kasvuodotukset
Euroopan talouden kasvuodotuksia on tarkistettu ylöspäin 0,9 prosentista 1,6 prosenttiin. Ne jäävät siltikin varjoon verrattuna Yhdysvaltoihin tai Isoon-Britanniaan.
Legrain muistuttaa, että raakaöljyn hinnan putoaminen ja euron heikkeneminen Yhdysvaltain dollaria vastaan osittain kumoavat toistensa hyödyt. Raakaöljyn hinta onkin palautunut osin euron jyrkän alamäen jälkeen. Euron heikkeneminen on lisäksi kallistanut euroalueen ulkopuolelta tuotujen tavaroiden ja palveluiden hintaa.
Vientiteollisuus euroalueen ulkopuolelle saa hyödyn mikäli euro on heikentynyt kaupankäynnin toisen osapuolen valuuttaa vastaan. Monet tuotantoketjut ovat kuitenkin maailmanlaajuisia, mikä osittain vesittää saadun valuuttakurssiedun.
Talouskuri hidastaa toipumista
Legrain poimii Espanjan tilanteen tarkasteluun. Moni euroalueen päättäjä on esittänytkin nimenomaisesti Espanjan esimerkiksi siitä, miten talouden kova matolääke on alkanut tuottaa tulosta.
Legrainin mielestä Espanja on toki toipunut, mutta ei talouskurin vaan talouskurin höllentämisen vuoksi. Espanjan viime vuoden budjettialijäämä oli 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se oli EU:n korkein alijäämä.
Espanjan julkinen velka on nousemassa ja kolkuttelee jo sadan prosentin rajaa verrattuna maan bruttokansantuotteeseen. Lähes neljännes espanjalaisista työikäisistä on vailla töitä, ja joka toinen nuori. Osa espanjalaisista on heittäytynyt kokonaan pois työmarkkinoilta.
EKP:n valtiolainojen ostot tehottomia
Euroopan keskuspankin valtiolainojen ostoihin on ladattu kovat odotukset. Markkinoilla onkin vallinnut suoranainen hurmos ostojen alettua.
Talouskuri kuitenkin sitoo euromaiden hallitusten kädet, eivätkä nämä voi finanssipolitiikallaan jouduttaa taloustilanteen kohenemista. Mitä iloa euromaille on lainakorkojen putoamisesta joukkovelkakirjojen arvon noustua, jos huokeampaa rahoitusta ei voida hyödyntää?
Eurooppalaisten yritysten rahoitus ei sekään helpotu pääomamarkkinoiden riehaantumisesta. Valtaosa eurooppalaisista yrityksistä rahoittaa toimintansa pankkilainoilla, jotka jatkavat Etelä-Euroopassa edelleen supistumistaan. Legrainin mielestä Euroopassa on liiaksi pystyyn kuolleita “zombipankkeja”, jotka eivät voi tai halua rahoittaa uusia yrityksiä.
Yhden asian EKP:n valtiolainaostot ovat kuitenkin tehneet. Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa, että euron asema maailman varantovaluutoista supistuu.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
