Legrain: Eurooppa vale-elpynyt

Philippe Legrainin mielestä Euroopan viime aikojen elpyminen pitkään jatkuneen eurokriisin aikana on suurimmaksi osaksi silmänlumetta, eikä tämäkään toipuminen ole pysyvää. Legrain ei kiellä tapahtuneita tosiasioita kuten raakaöljyn hinnan putoamista, euron heikkenemistä, osakekurssien suurta nousua ja eurokansalaisten luottamuslukujen kasvua. Ne eivät hänen mielestä ole kuitenkaan riittäviä merkkejä.

Legrain muistuttaa, että koko euroalueen talous on seitsemännen kriisivuoden jälkeen edelleen 2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisin alkua.

Legrain on ollut aitiopaikalla seuraamassa kriisin alkuvuosien etenemistä ollessaan silloisen Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson talousneuvonantajana. Legrain hahmotteli kirjassaan Eurooppalainen kevät oman näkemyksensä siitä, miten eurokriisi olisi pitänyt taltuttaa. Euroopan komission näkemykset poikkesivat näistä keskeisiltä osin.

Lyttyyn lyödyt kasvuodotukset

Euroopan talouden kasvuodotuksia on tarkistettu ylöspäin 0,9 prosentista 1,6 prosenttiin. Ne jäävät siltikin varjoon verrattuna Yhdysvaltoihin tai Isoon-Britanniaan.

Legrain muistuttaa, että raakaöljyn hinnan putoaminen ja euron heikkeneminen Yhdysvaltain dollaria vastaan osittain kumoavat toistensa hyödyt. Raakaöljyn hinta onkin palautunut osin euron jyrkän alamäen jälkeen. Euron heikkeneminen on lisäksi kallistanut euroalueen ulkopuolelta tuotujen tavaroiden ja palveluiden hintaa.

Vientiteollisuus euroalueen ulkopuolelle saa hyödyn mikäli euro on heikentynyt kaupankäynnin toisen osapuolen valuuttaa vastaan. Monet tuotantoketjut ovat kuitenkin maailmanlaajuisia, mikä osittain vesittää saadun valuuttakurssiedun.

Talouskuri hidastaa toipumista

Legrain poimii Espanjan tilanteen tarkasteluun. Moni euroalueen päättäjä on esittänytkin nimenomaisesti Espanjan esimerkiksi siitä, miten talouden kova matolääke on alkanut tuottaa tulosta.

Legrainin mielestä Espanja on toki toipunut, mutta ei talouskurin vaan talouskurin höllentämisen vuoksi. Espanjan viime vuoden budjettialijäämä oli 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se oli EU:n korkein alijäämä.

Espanjan julkinen velka on nousemassa ja kolkuttelee jo sadan prosentin rajaa verrattuna maan bruttokansantuotteeseen. Lähes neljännes espanjalaisista työikäisistä on vailla töitä, ja joka toinen nuori. Osa espanjalaisista on heittäytynyt kokonaan pois työmarkkinoilta.

EKP:n valtiolainojen ostot tehottomia

Euroopan keskuspankin valtiolainojen ostoihin on ladattu kovat odotukset. Markkinoilla onkin vallinnut suoranainen hurmos ostojen alettua.

Talouskuri kuitenkin sitoo euromaiden hallitusten kädet, eivätkä nämä voi finanssipolitiikallaan jouduttaa taloustilanteen kohenemista. Mitä iloa euromaille on lainakorkojen putoamisesta joukkovelkakirjojen arvon noustua, jos huokeampaa rahoitusta ei voida hyödyntää?

Eurooppalaisten yritysten rahoitus ei sekään helpotu pääomamarkkinoiden riehaantumisesta. Valtaosa eurooppalaisista yrityksistä rahoittaa toimintansa pankkilainoilla, jotka jatkavat Etelä-Euroopassa edelleen supistumistaan. Legrainin mielestä Euroopassa on liiaksi pystyyn kuolleita “zombipankkeja”, jotka eivät voi tai halua rahoittaa uusia yrityksiä.

Yhden asian EKP:n valtiolainaostot ovat kuitenkin tehneet. Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa, että euron asema maailman varantovaluutoista supistuu.