LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Leena Meri oikeudenhoidon määrärahoista vuonna 2023: Hallituksen arvovalinnat näkyvät – ”Olen todella pettynyt”
Eduskunnassa on keskusteltu viime päivät valtion vuoden 2023 budjetista. Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on erityisen huolissaan oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä.
– Suomalainen oikeudenhoito on kriisissä. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja oikeusprosessien käsittelyajat venyvät sellaisiin mittoihin, että tilanne uhkaa vakavasti ihmisten oikeusturvaa. Tuomarit ja syyttäjät ovat todella uupuneita, ja vanginvartijat työskentelevät yksin. Eikä ensi vuonna tilanteeseen ole juuri luvassa helpotusta, kertoo kansanedustaja Leena Meri.
Korjaaminen jätetään seuraavalle hallitukselle
Hallituksen tuoreen selvityksen mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Tilanteen korjaaminen jätetään härskisti seuraavan hallituksen harteille, vaikka lakivaliokunta on jo vuosikausia ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon rahoituksen riittämättömyyteen ja pitänyt välttämättömänä, että rahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti, selvittää Meri.
Oikeudenhoito ei saa mitään
Lakivaliokunta toisti kantansa aiemmin tänä syksynä ja pyysi nöyrästi edes kahden miljoonan euron lisäystä erityisesti tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi.
– Edes tätä pientä lisäystä ei suostuttu ottamaan mukaan ensi vuoden budjettiin, vaikka rahapula on todellisuudessa noin 45-kertainen. Sen sijaan esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ry:lle, rauhantyön järjestöjen toimintaan ja Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan kyllä löytyi lisää karkkirahaa lähes miljoonan euron edestä. Olen todella pettynyt, paheksuu Meri.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhantyö oikeudenhoito Syyttäjälaitos oikeudenhoidon rahoitus Pakolaisneuvonta Ihmisoikeusliitto lakivaliokunta oikeusturva Rikosseuraamuslaitos Leena Meri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”
Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut
Valtiontalous on hankalassa tilanteessa – “Menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen”
Immonen: Lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus selvitettävä – “Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden”
Leena Meri vaatii toimia oikeudenhoidon kireän rahoitustilanteen korjaamiseksi: ”Tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin välittömästi”
Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää