Leena Meri oikeudenhoidon määrärahoista vuonna 2023: Hallituksen arvovalinnat näkyvät – ”Olen todella pettynyt”

Eduskunnassa on keskusteltu viime päivät valtion vuoden 2023 budjetista. Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on erityisen huolissaan oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä.

– Suomalainen oikeudenhoito on kriisissä. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja oikeusprosessien käsittelyajat venyvät sellaisiin mittoihin, että tilanne uhkaa vakavasti ihmisten oikeusturvaa. Tuomarit ja syyttäjät ovat todella uupuneita, ja vanginvartijat työskentelevät yksin. Eikä ensi vuonna tilanteeseen ole juuri luvassa helpotusta, kertoo kansanedustaja Leena Meri.

Korjaaminen jätetään seuraavalle hallitukselle

Hallituksen tuoreen selvityksen mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tilanteen korjaaminen jätetään härskisti seuraavan hallituksen harteille, vaikka lakivaliokunta on jo vuosikausia ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon rahoituksen riittämättömyyteen ja pitänyt välttämättömänä, että rahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti, selvittää Meri.

Oikeudenhoito ei saa mitään

Lakivaliokunta toisti kantansa aiemmin tänä syksynä ja pyysi nöyrästi edes kahden miljoonan euron lisäystä erityisesti tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi.

– Edes tätä pientä lisäystä ei suostuttu ottamaan mukaan ensi vuoden budjettiin, vaikka rahapula on todellisuudessa noin 45-kertainen. Sen sijaan esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ry:lle, rauhantyön järjestöjen toimintaan ja Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan kyllä löytyi lisää karkkirahaa lähes miljoonan euron edestä. Olen todella pettynyt, paheksuu Meri.