Leena Meri: Hallituksen esityksen perheenyhdistämisestä tulisi mennä sellaisenaan läpi

Ylen Ykkösaamussa puitiin viime päivinä kohua herättäneen irakilaisperheen tapausta. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri muistutti, ettei päätöksiä ratkaista huutoäänestyksellä. Asiaa kommentoivat myös kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Meri sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että Suomi on reagoinut viime vuotiseen maahanmuuttovyöryyn, joka on tuonut Eurooppaan yli miljoona pakolaista. Perussuomalaisilla on ollut vanhastaan maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja hallitus on toiminut pitkälti sen mukaan.

– Hallituksen esityksen pitäisi mennä sellaisenaan läpi. Perustuslakivaliokuntahan katsoo, että laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, Meri totesi.

Hyvinkääläinen Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja varatuomari. Hän toimii eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnassa.

Vihreät haraa vastaan, Zyskowiczilta tukea

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö osallistui samaan radio-ohjelmaan. Hänen mielestään Suomessa on ollut liian nuiva ilmasto viime vuosina näissä asioissa. Uusi laki kiristäisi entisestään jo nyt tiukkaa lakia.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz sen sijaan oli vahvasti samoilla linjoilla Meren ja perussuomalaisten kanssa. Hän korosti, että kaikki muutkin EU-maat ennen niin humaanista Ruotsista alkaen ovat kiristäneet perheenyhdistämisen ehtojaan Suomea tiukemmiksi. Suomi ei voi jäädä yksin muita houkuttelevammaksi saarekkeeksi.

Zyskowicz myös oikoi vihreiden esittämiä väärinkäsityksiä.

– Tämä esitys ei koske varsinaisia pakolaisia eli turvapaikan saaneita, mikäli perheenyhdistäminen haetaan tietyn määräajan kuluessa siitä, kun pakolaisstatus on saatu. Tämä ei ole myöskään vastoin EU-direktiiviä eikä vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Tämän on perustuslakivaliokunta viime viikolla, mm. Ville Niinistö mukana todennut yksimielisessä lausunnossaan, Zyskowicz muistutti.

– Miksi tätä esitetään? Siksi, että kaiken A ja O on, että onnistumme kotouttamaan tänne saapuvat turvapaikanhakijat. Kotoutumisen ehdoton edellytys on, että se määrä, joka Suomeen tulee, on sellainen, että meillä on edes jonkinlaiset onnistumisen mahdollisuudet.

Zyscowicz muistutti, ettei Suomi voi jäädä vetovoimaisemmaksi maaksi kuin esimerkiksi Ruotsi – siellä Ville Niinistön vihreät puoluetoverit ovat hallituksessa kiristäneet perheenyhdistämisen säädöksiä kireämmiksi kuin mitä nyt Suomen hallitus esittää. Säädökset tulevat heinäkuussa voimaan, Zyskowicz huomautti.

– Jos emme onnistu kotouttamisessa, siitä tulisi suuria ongelmia sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että tulijoille itselleen, Zyscowicz korosti.

Tulorajat olleet samat ennenkin

Meri muistutti, että perheenyhdistämisessä on ollut samat tulorajat ruokakunnalle kuin ennenkin. Niiden soveltamisala laajenee, mutta tulorajat pysyvät samoina.

– Ville Niinistön puheista sai käsityksen, että hallitus asettaa uusia tulorajoja, mutta näinhän ei ole, Meri oikoi.

– Euroopan ihmisoikeussopimushan lähtee perhe-elämän suojasta. Mutta useassa yhteydessä on todettu, että se ei suojaa kaikkia henkilökohtaisia valintoja, kuten asuinpaikkaa. Eli henkilöillä ei ole mitään ehdotonta oikeutta asettua johonkin maahan ja valita sitä asuinpaikakseen. Alunperinhän pakolaisuus on perustunut tilapäiseen suojaan.

– Direktiivi antaisi mahdollisuuden vielä tiukempiin säädöksiin, joita Suomi ei ole edes ottanut käyttöön, kuten asumisen varmistuminen ja tietyt kotoutumisen kriteerit. Esimerkiksi Saksassa on nämä, Meri totesi.

Emme tiedä kaikkia yksityiskohtia

Viikonloppuna kohutusta pakolaisperheen ”hajottamisesta” Meri sanoi, ettemme tiedä asiasta kaikkia yksityiskohtia, joten siihen ei kannata ottaa suoraan kantaa. Oikeuden pitää saada tehdä työtään rauhassa.

– Minusta on erikoista sanoa, että tämä on ”selvästi epäinhimillistä”. Me emme tiedä yksityiskohtia – annamme korkeimmalle hallinto-oikeudelle työrauhan, Meri sanoi.

Leena Meri viittasi myös eilen julkaistuun Maahanmuuttoviraston tiedotteeseen, jonka mukaan irakilaisperheen asiaa on käsitelty julkisuudessa vain yhdestä näkökulmasta. Viraston mukaan julkisuudessa ei ole esitetty kaikkia irakilaisperheen tapaukseen vaikuttaneita faktoja. Media on siteerannut päätöstekstiä valikoiden, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva.

Tiedotteessa oli mukana tällainen kohta: “Pakolaisaseman saamisen jälkeen kotimaahan matkustaminen ja siellä oleskelu on peruste tarkastella pakolaisaseman lakkauttamista, koska tällöin voi olla kyse siitä, ettei henkilöllä enää ole perusteltua pelkoa vainosta.”

Meri tarttui tähän asiakohtaan.

– On erikoista myös, miksei ole kerrottu kaikkea siitä, miten maahan on tultu. Minun huomiotani kiinnitti Maahanmuuttoviraston tiedotteessa, että jos on vieraillut maassa josta on tullut, onko perusteltua pelätä vainoa. Kun en tiedä, onko perheen mies vieraillut Irakissa, en voi tästä käsitystä saada, Meri aprikoi.

Hän korosti myös, että tätä perhettä koskevat päätökset tehdään voimassa olevan lain mukaan, joita ei ole nykyinen hallitus säätänyt.

– Jos huutoäänestyksellä päätämme nämä päätökset niin emme ole enää demokraattinen valtio, Meri muistutti ja piti hallituksen esitystä hallitusohjelman mukaisena.