Ahvenanmaan itsehallintolaissa on pykälä, joka on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Sen mukaan ahvenanmaalainen saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Käytännössä ahvenanmaalaiset ovat olleet vapautettuja maansa ja maakuntansa puolustamisesta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Leena Meri haluaa velvoittaa ahvenanmaalaiset osallistumaan siviilipalvelukseen tai vapaaehtoiseen asepalvelukseen, Uusi Suomi kertoo.
Puolustusministeri Jussi Niinistö ehdotti muutosta Hufvudstadsbladetin haastattelussa torstaina.
– Se oli perussuomalaisten kannanotto. Ihan hyvä, jos Jussi Niinistö on puolustusministerinä samaa mieltä kanssani nyt kun hän on sinisissä, kommentoi Meri US:lle.
Ahvenanmaalaiset ovat nykyisen itsehallintolain mukaan periaatteessa samassa asemassa kuin muutkin suomalaiset. Heidän tulisi palvella asevelvollisuuden sijasta vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa. Lakia, jonka nojalla tämä käytännössä tapahtuisi, ei kuitenkaan koskaan ole säädetty.
Ahvenanmaalaiset ovat siis käytännössä säästyneet asevelvollisuudelta kokonaan, vaikka itsehallintolaki on jo 97 vuotta vanha.
Ahvenanmaan itsehallintolakia ollaan uudistamassa. Ahvenanmaa-komitean kesällä valmistunut loppuraportti esittää, että ahvenanmaalaiset olisivat vapautettuja asevelvollisuudesta, mutta pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan säädettäisiin erikseen Ahvenanmaan maakuntapäivälailla.
Meri jätti komitean mietintöön oman kommenttinsa. Siinä Meri arvelee, että ehdotettu säännös johtaa todennäköisesti käytännössä ahvenanmaalaisten vapauttamiseen asevelvollisuuden lisäksi myös asevelvollisuuden korvaavasta palvelusta aivan kuten ennenkin.
– Ehdotukseen ei sisälly velvoitetta korvaavan palvelun säätämiseen. Tämä poikkeaa perustuslaillisesta kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja mainitusta perustuslain 127 pykälän kaikkien kansalaisten maanpuolustusvelvollisuudesta, Meri toteaa.
– Säädöksen mahdolliset muotoilut, että maakuntalailla ”voidaan säätää” tai ”säädetään” osallistumisesta ”siviilipuolustukseen”, jättää tämän velvollisuuden täyttämisen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen vähintään epäselväksi.
Itsehallintolain tarkoituksena ei ole ollut alun perinkään vapauttaa ahvenanmaalaisia maanpuolustusvelvollisuudesta kokonaan. Siksi maanpuolustusvelvollisuuden kattavuus on säilytettävä entisenlaisena, Meri vaatii.
– Koska korvaavaa luotsi- ja majakkapalvelua ei ole saatu aikaiseksi, on tällainen korvaava ja mielekäs palvelumuoto uudessa itsehallintolaissa määriteltävä uudelleen muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.
Komiteamietintö otti kantaa myös Ahvenanmaan uudeksi rahoitusjärjestelmäksi.
– Eriävässä kannassani uudeksi rahoitusmalliksi korostin, ettei valtion maksutaakka saa nousta, sillä Ahvenanmaan maakunta on velaton, toisin kuin kunnat valtakunnan puoluella, Meri kertoo Suomen Uutisille.
– Se että on itsemääräämisoikeus ei tarkoita että pitää olla paremmassa asemassa kuin muut. Kunnat painivat velan kanssa. Samalle viivalle kaikki.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Lue lisää
