Jarno Mela
Lea Mäkipää: Siirtyykö hallitus ennaltaehkäisevään lastensuojeluun
Perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää kysyi kyselytunnilla peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.), aikooko hallitus siirtää lastensuojelun painopisteen vahinkojen jälkikäteisestä korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn?
Hän sanoi elävässä elämässä käyneen päinvastoin ja lastensuojelun toimenpiteet ovat siirtyneet kevyemmästä ennaltaehkäisystä raskaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, vaikka ennalta ehkäisy olisi kaikkien kannalta paras järjestys. Huovinen oli yhtä mieltä ennaltaehkäisyn tärkeydestä ja sanoi lainsäädännössä olevan ongelmakohtia, joihin aiotaan tarttua.
Tietolähteet käyttöön?
Mäkipää jatkoi, aikooko hallitus parantaa erilaisten tietolähteiden käyttöä ennalta ehkäisevän työn entistä paremmaksi suuntaamiseksi.
– Tiedämme, että tietyillä ryhmillä on suurempi riski lastensuojelun asiakkuuteen, kuten yksinhuoltajilla ja toimeentulotuen saajilla. Olisi toivottavaa, että apu tulisi ajoissa: pienelläkin avulla voi olla tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys, kun se tulee ajoissa. Aiotaanko hyödyntää eri järjestelmistä löytyvää tietoa, jotta apua tarvitseva pääsisi tukijärjestelmien piiriin, Mäkipää kysyi.
Huovinen sanoi näin mielellään tehtävän, mutta kun 3-4-vuotias lapsi käy neuvolassa noin yhden kerran vuodessa, voi kysyä, kuinka ammattitaitoinenkaan työntekijä voi havaita avun tarpeen. Hän totesi myös, että lastensuojelu nähdään leimaavaksi. Siitäkin asenteesta pitäisi päästä eroon, jotta apu pääsisi perille.
Jokainen huostaanotto tragedia ja epäonnistuminen
Myös toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä (ps.) korosti, kuinka jokainen huostaanotto on tragedia ja kertoo epäonnistumisesta. Sen jälkeen perhe jää usein yksin taistelemaan huonoin mahdollisuuksin saada perheen jälleen kokoon, vaikka perheen uudelleen yhdistämisen pitäisi olla mahdollista.
– Miten hallitus siirtää painopisteen ennaltaehkäisyyn, Mäntylä kysyi.
Huovinen piti huostaanottoa aina viimeisenä keinona. Hän piti tarpeellisena lisätä koulutusta myös lastenhoidossa. Hän sanoi meneillään olevankin sekä nopeasti että pitkäaikaisesti vaikuttavien keinojen ohjelmasuunnittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää asiaa koskevan valtakunnallisen koulutuksen ja julkaisee siitä myös kirjallisen oppaan, Huovinen kertoi.
Hän sanoi rerursseista olevan vajetta ja henkilökunnan olevan kentällä lujilla, mutta hän korosti kyseen olevan myös suunnittelusta: monella paikkakunnalla on myös onnistuttu resurssipulasta huolimatta. Esimerkiksi Imatralla on pystytty pienentämään lastensuojelun kuluja ja siirtämään painopistettä kevyeen ennalta ehkäisyyn.
– Ovatko resurssit kaikkialla tehokkaassa käytössä, hän kysyi.
Koska apua perheiden mielenterveysongelmiin?
Mika Niikko (ps.) totesi joka viidennen lapsen elävän perheessä, joiden vanhemmat kärsivät mielenterveyden ongelmista. Myös lapset saavat usein hoitoa 24. ikävuoteen mennessä. Ongelmat sukupolvittuvat.
Mielenterveysongelmista hoidettavien nuorten määrä on noussut 17 000:een vuodessa. Toisaalta hoitoa on vähennetty: kun 20 vuotta sitten 60 000 perhettä sai apua, kun voimat eivät riittäneet – se saattoi olla ohimeneväkin tilanne.
– Mutta nyt saa apua vain, kun perhe on lastensuojelun asiakkaana. Antaako hallitus kunnille lisää resursseja, jotta ennalta ehkäisevää toimintaa voidaan lisätä, Niikko kysyi.
Huovinen vastasi, että asiaan koetetaan saada parannusta sosiaalihuoltolain kautta, joka tuodaan eduskuntaan toivottavasti tämän kauden aikana.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää