Pieleen menneet maataloustuloneuvottelut, kaupan hillitön voitontavoittelu ja EU:n viljelijöiden tulotasoa heikentävä politiikka harmittavat eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaista varapuheenjohtajaa Lauri Heikkilää:
”Maanviljelijän asema on heikentynyt, koska Euroopan unioni leikkaa maatalouselinkeinon tukia. Maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet suomalaisen viljelijän suhteellista tuottavuutta. Perustuottaja saa tuotteistaan aivan liian vähän”, toteaa Heikkilä.
Ei torjuntavoittoa, vaan luovutus
Itsekin osa-aikaviljelijänä toimiva tohtorismies ja kansanedustaja nostaa suomalaisen viljelijän isoimmaksi pulmaksi kaupan ja viljelijän välisen epäsuhdan:
”Suurin ongelma on se, että kaupan voitontavoittelulle ei ole saatu kunnon rajoja ja kustannukset kasvavat kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Käydyt maatalousneuvottelut eivät olleet viljelijälle edes torjuntavoitto, vaan luovutustappio.
“Tuotantoon sidottu tuki menee suurtilallisille. Pienet ja keskisuuret tilat jäävät ilman. Tuetaan jatkuvaa kasvua, ei vain tilakoon, vaan myös yksittäisten eläinten tulee olla entistä suurempia”, hirvittelee maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja.
Vasta nälkäkö pakottaa?
Lauri Heikkilä visioi, että maanviljelijän asema alkaa kohentua vasta 2020-luvulla:
”Vasta silloin viljelijän asema paranee, kun ruoasta alkaa olla pulaa. Tuolloin tuottajalle maksetaan kohtuullisesti hänen työstään ja tuotteistaan. Arvelen, että tuohon on aikaa vielä kymmenisen vuotta. En tietenkään toivo, että asiantilan korjaamiseen pitäisi mennä nälänhädän kautta.
“Ongelmana on myös se, että yli kymmenen hehtaarin tiloilla on viljeltävä kahta lajiketta, koska ‘viherryttäminen’ edellyttää sitä, eli siis se, että maaseutumaisema näyttää hyvältä. Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että viljelijän paljon parjattu hiilijalanjälki kasvaa, koska kaikki asiat puimalareissuja myöten on tehtävä kahteen kertaan – traktorilla.
“EU:n viime keväisten tukipäätösten johdosta viljelijän tulotaso putoaa 10-15 prosenttia. Tästä seuraa myös työllistämisvaikeuksia. Kun aikaisemmin saattoi olla niin, että viljelijällä oli palkkalistoillaan maataloustyöntekijä ympäri vuoden, niin nyt hänellä on varaa käyttää ulkopuolista työvoimaa pari kolme viikkoa keväisin ja syksyisin”, pahoittelee kansanedustaja Lauri Heikkilä.
