Laura Huhtasaari Suomen puolustuksesta: Omiin asevoimiinsa panostanutta maata on helpompi ulkopuolistenkin auttaa
Vain Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari piti esillä Suomen asevoimien suorituskyvyn merkitystä MTV:n presidentinvaalikeskustelussa. Huhtasaari piti Krimin liittämistä Venäjään vääryytenä, mutta ei uskonut Venäjän koskaan luopuvan Krimistä.
Väestöpohjaltaan suuri Saksa kykenee saamaan liikekannallepanossa aseisiin 235 000 miestä, kun pieni Suomi pystyy muodostamaan 280 000 miehen armeijan, Huhtasaari muistutti.
– Meillä on hyvät asevoimat, Huhtasaari sanoi.
Presidenttiehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä. Muut ehdokkaat Huhtasaarta ja Väyrystä lukuunottamatta pitävät Euroopan unionia ja Suomen EU-jäsenyyttä Suomen turvallisuutta lisäävänä asiana, vaikka EU ei anna jäsenilleen sotilaallisia turvatakuita.
Huhtasaaren mielestä ulkopuolistakin apua on helpompi vastaanottaa, jos oma puolustus on suorituskykyinen.
– Iso-Britannia on tehnyt niin kuin Nato on pyytänyt, he ovat todella paljon panostaneet omiin asevoimiinsa, joten sellaista maata on myös helpompi tulla auttamaan.
Huhtasaari viittasi myös Suomen puolustusyhteistyösopimukseen Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa ja kumppanuuteen Naton kanssa.
– Sadan prosentin turvatakuita ei ole missään, mutta hyvin tärkeää on pitää hyvää huolta meidän omasta kansallisesta puolustuksesta, Huhtasaari sanoi.
Vielä kymmenen vuotta sitten asevelvollisuus näytti vanhanaikaiselta konseptilta, josta monet Euroopan maat luopuivat. Nyt on toisin.
– Olemme hyvin moderni maa. Muut Euroopan maat katselevat hyvin kateellisina Suomen asevelvollisuutta, koska se myös kasvattaa maanpuolustustahtoa. Se on hyvin tärkeää maallemme, Huhtasaari kommentoi.
Venäjä tuskin luopuu Krimistä
Huhtasaari ei katso hyvällä Venäjän kehitystä, vaikka usein korostaakin, että myös Putinin kanssa pitää tulla toimeen.
– Venäjä on vahvistumassa. Kyllä meidän täytyy myös pystyä puhumaan niistä asioista avoimesti.
Krimin liittämistä Venäjään ei Huhtasaaren mielestä pidä hyväksyä.
– Meidän ei koskaan tule hyväksyä sitä tapaa, millä tavalla Venäjä Krimin otti, Huhtasaari sanoi.
Pragmaatikkona Huhtasaari ei kuitenkaan usko, että Venäjä tulee koskaan strategisesti tärkeästä Krimin alueesta luopumaan, vaikka pakotteita sitä vastaan jatkettaisiin loputtomiin.
– Meidän tulisi tunnustaa tosiasiat ja keskittyä ratkaisemaan Itä-Ukrainan tilanne.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.